Tieteellinen ajattelu yliopisto-opinnoissa : haastattelututkimus psykologian, teologian ja farmasian opiskelijoista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4391-8
Title: Tieteellinen ajattelu yliopisto-opinnoissa : haastattelututkimus psykologian, teologian ja farmasian opiskelijoista
Author: Kaartinen-Koutaniemi, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2009-04-24
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4391-8
http://hdl.handle.net/10138/19823
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The aim of this dissertation is to explore the academic thinking and personal epistemology of university students. More specifically, the aim is to understand and promote students’ research and academic skills as a central goal of academic studies in the research-intensive university of Helsinki. Two of the four studies examine the personal epistemology of psychology students in different study phases, and the variation in personal epistemology among final-year psychology, theology and pharmacy students. Furthermore, personal epistemology was explored as a phenomenon among the student groups. In the fourth study the individual answers of the students interviewed are investigated in more detail. The main focus is on examining students’ beliefs about the nature of knowledge and knowledge acquisition as a representation of their personal epistemology. Study I presents a model which describes the main elements and aspects of teaching and learning in pharmacy education. Firstly, the meaning of quality of teaching and learning is explored. On the basis of this information, the study concentrates on the pedagogical implications of changing pharmacy teaching to improve the quality of learning. Study II describes the results of a cross-sectional study of psychology students participating in undergraduate and master’s level psychology programmes. The students (N = 53) were interviewed concerning their beliefs about knowledge and knowing, the aim being to explore students’ responses about thinking and reasoning. The results are analysed using content analysis to create categories of personal epistemology and comparisons among the students according to the phase of their studies. Study III examines interdisciplinary differences in final-year psychology, pharmacy and theology students’ (N = 52) academic thinking and personal epistemology. The aims of study IV are to examine and compare the consistency of personal epistemology profiles among university students (N = 87) representing three academic disciplines. The individual answers are examined and rated on a scale from absolutist to evaluativist thinking. On the basis of this data, three personal epistemology profiles are identified: a) absolutist profiles; b) relativistic profiles; and c) evaluativist profiles consisting of the subgroups entitled “limited” and “sophisticated”. The results of the studies clearly demonstrate that personal epistemology varies between students in different age groups, study phases, and disciplines. Three categories, including several subcategories, emerge to describe the personal epistemology of students. Furthermore, three personal epistemology profiles can be identified from the data. The comparison between students reveals interesting differences and similarities among student groups, and developmental trends of personal epistemology.Väitöskirjatutkimukseni aiheena on kolmen oppiaineen yliopisto-opiskelijoiden tieteellisen ajattelun tarkastelu. Tutkimusaineistona on 53 psykologian sekä 19 teologian ja 15 farmasian opiskelijan haastattelut. Artikkeliväitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa määritellään opetukseen ja oppimiseen liittyvien keskeisten osa-tekijöiden väliset suhteet yliopistopedagogiikan näkökulmasta erityisesti farmasian oppiaineessa. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden kuvauksia tieteellisestä ajattelusta sekä vertaillaan opiskelijoiden mainitsemia asioita määrällisesti. Analysointiyksikkö näissä tutkimuksissa ovatkin tieteellistä ajattelua kuvaavat pää- ja alaluokat, jotka kuvaavat opiskelijoiden tieteellistä ajattelua, asiantuntijaksi kehittymisen edellytyksiä sekä niitä vaatimuksia, joita opiskelijoiden mukaan heidän opiskelualallaan opiskelevilta vaaditaan. Neljännessä osatutkimuksessa näkökulmaksi ja analysointiyksiköksi valitaan opiskelijoiden vastaukset kokonaisuutena ja heidät luokitellaan kolmeen tieteellistä ajattelua kuvaavaan profiilityyppiin. Opiskelijoiden välinen vertailu paljasti mielenkiintoisia eroja ja samankaltaisuuksia sekä tieteellisen ajattelun kehityskulkuja opiskelijaryhmien välillä. Tieteellinen ajattelu ja tietokäsitys vaihtelevat riippuen opiskelijan iästä, opintovaiheesta ja opiskelualasta. Tutkimus osoittaa tieteellisen ajattelun kehittymisen ja tieteen tekemisen taitojen oppimisen olevan yhteydessä opettajien antamaan opetukseen sekä oppiainelaitoksen pedagogisiin ratkaisuihin. Opiskeluympäristö ja opettajien tuki erityisesti asiantuntijaksi kehittymisessä ja opinnäytetöiden ohjauksessa osoittautui opiskelijoille tärkeäksi. Tutkimustuloksista voi päätellä, että tutkimusintensiiviseksi kuvatusta yliopistosta valmistuvilta vaaditaan ja edellytetään tutkimusvalmiuksia. Pääaineistona tarkasteltujen psykologian opiskelijoiden vastausten perusteella tutkimuslähtöisyys opetuksessa toteutuu ja tutkimuksen tekemisen taidot sekä tieteellinen ajattelu kehittyvät jo ensimmäisistä opiskeluvuosista alkaen. Tutkimuksen keskeinen tulos eli psykologian opiskelijoiden kriittisempi suhtautuminen tietoon sekä kyky tieteelliseen ajatteluun perustunee siihen, että ne osaavat, joille opetetaan. Vertailuaineisto teologian ja farmasian viimeisen vuoden opiskelijoista paljastaa, ettei kaikilta yliopistosta valmistuvilta edellytetä psykologian opiskelijoihin verrattavaa vastaavankaltaista tieteellistä osaamista. Maisteriksi valmistuu tutkimuksen tulosten mukaan muodollisesti päteviä tieteentekijöitä, joille asiantuntijuus merkitsee ensi sijassa työelämässä vaadittuja ja ammatin edellyttämiä taitoja, ei niinkään tieteellisen tutkimuksen tekemisen osaamista. Väitöskirjani tutkimustulosten soveltaminen yliopistopedagogiikkaan edellyttää yliopisto-opetuksen keskeisen tavoitteen, tieteellisen ajattelun ja tutkimustaitojen oppimisen, korostamista kautta opetuksen ja opiskelun vaiheiden. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siten, että opettajille ja opiskelijoille on lähtökohtaisesti selvää, miten tieto osoitetaan todeksi kullakin tieteenalalla ja oppiaineessa sekä mitä opiskelijoita edellytetään tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen ajattelun opiskelun taidoissa. Selväksi tulisi tehdä myös oppiaineen tutkintorakenteen sisältämän koulutuksen keskeiset tavoitteet ja niiden perustelut, joista usein käy ilmi sekä tietokäsitys että se, miten tieto oppiaineessa osoitetaan todeksi. Suositukset ovat tiivistettävissä yliopistopedagogiikan näkökulmasta tuttuihin lähtökohtiin: linjakkuus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, aktivoivat ja yhteistoiminnalliset menetelmät, opiskelijoiden oppimaan oppimisen taitojen tukeminen läpäisyperiaatteella, ydinainesanalyysi opetuksen suunnittelussa sekä opettajien että opiskelijoiden vastuullisuus ja yhteistoiminta kaikkien edellä mainittujen tasojen välillä.
Subject: yliopistopedagogiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tieteell.pdf 414.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record