Self-Concept and School Achievement of Pupils with Cleft Lip, Cleft Palate or Both : A longitudinal study

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-2986-2
Title: Self-Concept and School Achievement of Pupils with Cleft Lip, Cleft Palate or Both : A longitudinal study
Author: Kjäldman, Ismo-Olav
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Applied Sciences of Education
University Central Hospital of Helsinki
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2006-06-21
Belongs to series: Tutkimuksia - URN:ISSN:1795-2158
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-2986-2
http://hdl.handle.net/10138/20052
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The goal of this research was to survey the self-concept and school achievement of pupils with cleft lip, cleft palate or both from juvenile age to adolescence. Longitudinal researches of self-concept and school achievement among pupils with cleft lip, cleft palate or both are uncommon. This research was the first longitudinal research ever conducted in Finland among this population. This research can be considered to be a special educational study because of the target group involved. Self-concept consists of the person s entire personality. Personality is biological and deterministic. Self-concept includes concepts, attitudes and feelings that the person has about him or her qualities, abilities and relations to the environment. The individual associates experiences to this personality with earlier observations through the social interaction. The individual will have the consciousness of the person s existence and action. The target group in this study consisted of Finnish children with clefts, who were comprised of four different age groups. The questionnaire was sent to all subjects (N1 = 419) both times. A total of 74 % of children returned the questionnaire in 1988 (N2=305). 48 % of children returned the questionnaire in 1993 (N3=203). 42% of children returned the questionnaire both times (N4=175) . These 175 children formed the research subjects. The survey was conducted in 1988, and again in 1993. In 1988, the pupils surveyed were 9 to 12 years of age, while in 1993 they were between 14 and 17 years old. The data was collected through the use of a questionnaire, which consisted of common questions and a personality inventory test that was developed for Finnish students by professor Maija-Liisa Rauste-von Wright. Quantitative analysis methods were used to examine the structure of self-concept and school achievement. Structures found in this research were observed in relation to disorder, gender and maturation. According to these results, structures of self-concepts and school achievement are in fact stable. Basic self-concept elements are seen to be formed at an early age. The developmental aspects of self-concept following puberty are observed as the stability of self-concept and as the forming of a general self. The level of school achievement is stable, but the structure of school achievement changes. From these results, it is possible to state that the gender of the child has a statistical significance regarding self-concept and school achievement. However, the experienced disorder does not have statistical significance as regards to self-concept and school achievement. Results of self-concept support the research of self-concept conducted earlier in Finland.Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa halkio-oppilaiden minäkäsitystä ja koulumenestystä varhaisnuoruudesta nuoruuteen. Minäkäsityksen ja koulumenestyksen pitkittäistutkimukset halkiolapsilla eivät ole yleisiä maailmalla. Suomessa tämä tutkimus oli ensimmäinen laatuaan. Tästä syystä tutkimuksessa keskityttiin myös minäkäsityksen ja koulumenestyksen rakenteen analysointiin. Kohderyhmänsä vuoksi tutkimusta voidaan luonnehtia erityispedagogiseksi tutkimukseksi. Minäkäsitys muodostuu yksilön koko persoonallisuudesta. Minäkäsitys sisältää käsitteet, asenteet ja tunteet, joita yksilöllä on ominaisuuksistaan, kyvyistään ja suhteestaan ympäristöön. Yksilö liittää kokemukset osaksi minuuttaan aikaisempien kokemusten kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Näin syntyy yksilön tietoisuus olemassaolosta ja toiminnasta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki neljän ikäluokan suomalaiset halkiolapset. Kyselylomake lähetettiin kaikille em lapsille, joita oli 419. 42% lapsista palautti kyselyn sekä 1988 että 1993. Ensimmäisen kyselyn aikana oppilaat olivat 9 - 12 vuotiaita ja toisen kyselyn aikana oppilaat olivat 14 - 17 vuotiaita. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä yleisiä kysymyksiä että minäkäsitystestin, jonka on kehittänyt Maija-Liisa Rauste-von Wright. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista analyysimenetelmää minäkäsitys- ja koulumenestysrakenteiden analysointiin. Saatuja minuuden ja koulumenestyksen rakenteita tarkasteltiin suhteessa vaurioon, sukupuoleen ja aikaan. Saatujen tulosten mukaan minäkäsityksen ja koulumenestyksen rakenteet ovat pysyviä ja niiden peruselementit muodostuvat varhain. Minuuden kehityksellisyyttä murrosiässä ilmentää minäkäsityksen pysyvyys. Toisin sanoen muodostuu ns. yleinen minä. Koulumenestyksen tasossa ei tapahdu merkittävää muutosta, mutta sen sisällössä kylläkin. Saatujen tulosten perusteella on todettava myös, että lapsen sukupuolella on tilastollista merkitystä minäkäsitykseen ja koulumenestykseen, kun taas vauriolla (huuli-, suulaki- ja huulisuulakihalkio) ei tilastollista merkitystä ole. Minäkäsityksen osalta tulokset tukevat aikaisempia suomalaisia tutkimuksia.
Subject: erityispedagogiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
selfconc.pdf 5.714Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record