Socioeconomic Status, Occupational Factors and Lifestyle as Predictors of Hospitalisation for Back Disorders

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:951-802-678-5
Title: Socioeconomic Status, Occupational Factors and Lifestyle as Predictors of Hospitalisation for Back Disorders
Author: Kaila-Kangas, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
Finnish Institute of Occupational Health, Doctoral Programmes of Public Health
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: People and Work Research Reports - URN:ISSN:1237-6183
Abstract: The aim of this dissertation was to examine the determinants of severe back disorders leading to hospital admission in Finland. First, back-related hospitalisations were considered from the perspective of socioeconomic status, occupation, and industry. Secondly, the significance of psychosocial factors at work, sleep disturbances, and such lifestyle factors as smoking and overweight was studied as predictors of hospitalisation due to back disorders. Two sets of data were used: 1) the population-based data comprised all occupationally active Finns aged 25-64, and included hospitalisations due to back disorders in 1996 and 2) a cohort of employees followed up from 1973 to 2000 having been hospitalised due to back disorders. The results of the population-based study showed that people in physically strenuous industries and occupations, such as agriculture and manufacturing, were at an increased risk of being hospitalised for back disorders. The lowest hospitalisation rates were found in sedentary occupations. Occupational class and the level of formal education were independently associated with hospitalisation for back disorders. This stratification was fairly consistent across age-groups and genders. Men had a slightly higher risk of becoming hospitalised compared with women, and the risk increased with age among both genders. The results of the prospective cohort study showed that psychosocial factors at work such as low job control and low supervisor support predicted subsequent hospitalisation for back disorders even when adjustments were made for occupational class and physical workload history. However, psychosocial factors did not predict hospital admissions due to intervertebral disc disorders; only admissions due to other back disorders. Smoking and overweight predicted, instead, only hospitalisation for intervertebral disc disorders. These results suggest that the etiological factors of disc disorders and other back disorders differ from each other. The study concerning the association of sleep disturbances and other distress symptoms with hospitalisation for back disorders revealed that sleep disturbances predicted subsequent hospitalisation for all back disorders after adjustment for chronic back disorders and recurrent back symptoms at baseline, as well as for work-related load and lifestyle factors. Other distress symptoms were not predictive of hospitalisation.Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia sairaalahoitoon johtaneiden selkäsairauksien riskitekijöitä Suomessa. Ensiksi, sairaalahoitoon joutumista tarkasteltiin sosioekonomisen aseman, ammatin ja toimialan mukaan. Toiseksi, tutkittiin ennustavatko psykososiaaliset tekijät työssä, unihäiriöt, tupakointi ja ylipainoisuus sairaalahoitoon joutumista selkäsairauksien takia. Kaksi erilaista aineistoa oli käytössä: Ensimmäinen aineisto sisälsi koko työssä käyvän, 25 64-vuotiaan väestön tiedot sairaalahoidoista selkäsairauden takia vuodelta 1996. Toinen sisälsi laajan tutkimusaineiston kohortista, jonka sairaalahoitoon joutumista selkäsairauden takia seurattiin vuodesta 1973 vuoteen 2000. Selkäsairaudet jaettiin kahteen eri ryhmään: selän välilevysairauksiin ja muihin selkäsairauksiin. Väestöaineistoon perustuneet analyysit osoittivat, että ihmiset raskaassa ruumiillisessa työssä, kuten maataloudessa ja teollisuudessa joutuvat keskimääräistä useammin selkäsairauden takia sairaalahoitoon. Pienin todennäköisyys joutua sairaalahoitoon oli istumatyötä tekevillä. Työntekijät ja vähän koulutetut olivat joutuneet toimihenkilöitä ja hyvin koulutettuja useammin sairaalahoitoon ja tämä jako oli yhdenmukainen kaikissa ikäryhmissä sekä miehillä että naisilla. Miehet olivat joutuneet sairaalahoitoon hieman naisia useammin ja kummallakin sukupuolella hoidot lisääntyivät iän karttuessa. Sukupuolen mukainen ero hoitoon joutumisessa oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ero työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että psykososiaaliset tekijät työssä ennustivat sairaalahoitoon joutumista muiden kuin selän välilevysairauksien takia kun sosioekonominen asema ja työn raskaus oli otettu huomioon. Tupakointi ja ylipaino sen sijaan ennustivat hoitoon joutumista selän välilevysairauden takia, mutta ei muiden selkäsairauksien takia. Tulokset viittaavat siihen, että näiden sairauksien etiologia eroaa toisistaan. Tutkimus, jossa tarkasteltiin stressin ja unihäiriöiden yhteyttä sairaalahoitoihin osoitti, että unihäiriöt ennustivat sairaalahoitoon joutumista selkäsairauksien takia, mutta stressi ei ollut yhteydessä sairaalahoitoihin . On ilmeistä, että terveellisten elämäntapojen edistämisen ohjelmat, joiden tavoitteena on vähentää tupakointia ja ehkäistä ylipainoisuutta ovat tarpeen myös selkäterveyden edistämisessä. Edelleen on tärkeää vähentää ruumiillisesti raskasta työtä, mutta sen ohella myös lisätä ihmisten vaikutusvaltaa omaan työhönsä ja kouluttaa esimiehiä alaistensa työnteon tukemisessa. On mahdollista, että unihäiriöt lisäävät riskiä sairastua vakavaan selkäsairauteen, siksi tämän yhteyden ja sen mekanismin tutkiminen edelleen on aiheellista.
URI: URN:ISBN:951-802-678-5
http://hdl.handle.net/10138/20338
Date: 2006-05-19
Subject: epidemiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record