Epidemiological data of seasonal variation in mood and behaviour

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-179-8
Title: Epidemiological data of seasonal variation in mood and behaviour
Author: Grimaldi-Toriz, Sharon
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2009-12-18
Belongs to series: URN:ISSN:1798-0062
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-179-8
http://hdl.handle.net/10138/20369
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The aim of this study was to measure seasonal variation in mood and behaviour. The dual vulnerability and latitude effect hypothesis, the risk of increased appetite, weight and other seasonal symptoms to develop metabolic syndrome, and perception of low illumination in quality of life and mental well-being were assessed. These variations are prevalent in persons who live in high latitudes and need balancing of metabolic processes to adapt to environmental changes due to seasons. A randomized sample of 8028 adults aged 30 and over (55% women) participated in an epidemiological health examination study, The Health 2000, applying the probability proportional to population size method for a range of socio-demographic characteristics. They were present in a face-to-face interview at home and health status examination. The questionnaires included the modified versions of the Seasonal Pattern Assessment Questionnaire (SPAQ) and Beck Depression Inventory (BDI), the Health Related Quality of Life (HRQoL) instrument 15D, and the General Health Questionnaire (GHQ). The structured and computerized Munich Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI) as part of the interview was used to assess diagnoses of mental disorders, and, the National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III (NCEP-ATPIII) criteria were assessed using all the available information to detect metabolic syndrome. A key finding was that 85% of this nationwide representative sample had seasonal variation in mood and behaviour. Approximately 9% of the study population presented combined seasonal and depressive symptoms with a significant association between their scores, and 2.6% had symptoms that corresponded to Seasonal Affective Disorder (SAD) in severity. Seasonal variations in weight and appetite are two important components that increase the risk of metabolic syndrome. Other factors such as waist circumference and major depressive disorder contributed to the metabolic syndrome as well. Persons reported of having seasonal symptoms were associated with a poorer quality of life and compromised mental well-being, especially if indoors illumination at home and/or at work was experienced as being low. Seasonal and circadian misalignments are suggested to associate with metabolic disorders, and could be remarked if individuals perceive low illumination levels at home and/or at work that affect the health-related quality of life and mental well-being. Keywords: depression, health-related quality of life, illumination, latitude, mental well-being, metabolic syndrome, seasonal variation, winter.Tämän tutkimuksen aiheena oli mielialassa ja käyttäytymisessä ilmenevän vuodenaikaisvaihtelun merkitys terveydelle. Tämä kaamosoireilu altistaa metaboliselle oireyhtymälle, jonka ilmaisimena kaamosoireet voisivat toimia osana terveystarkastuksia. Kaamosoireet johtuvat elimistön sisäisen kellon rytmihäiriöistä. Kaamosoireita voi lievittää ja ehkäistä paitsi liikunnalla myös valolla. Elimistön sisäistä kelloa tahdistava valaistus saattaisi edistää painonhallintaa ja edelleen ehkäistä metabolista oireyhtymää. Yleisvalaistuksen kohentaminen saattaisi lisäksi vaikuttaa myönteisesti niin terveyteen liittyvään elämänlaatuun kuin henkiseen hyvinvointiin. Tutkimuksen lähdeaineistona käytettiin Terveys 2000 -tutkimusta. Sen 30-vuotiaita ja sitä vanhempia suomalaisia edustavaan otokseen kuului 8028 henkilöä. Heistä 5480 haastateltiin kasvokkain, minkä jälkeen heidän terveydentilansa tutkittiin ja he vastasivat muokatun vuodenaikaiskyselyn (Seasonal Pattern Assessment Questionnaire), muokatun mielialakyselyn (Beck Depression Inventory), geneerisen terveyteen liittyvän elämänlaatukyselyn (15D) ja henkisen pahoinvointikyselyn (General Health Questionnaire) kysymyksiin. Mielenterveyden häiriöiden diagnosoimiseksi käytettiin strukturoitua menetelmää (Munich Composite International Diagnostic Interview), ja metabolisen oireyhtymän määrittämiseksi käytettiin National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III:n mukaisia kriteerejä. Tämä tutkimus osoitti, että 85 sadasta suomalaisesta kokee mielialansa ja käyttäytymisensä toistuvasti vaihdelleen vuodenaikojen mukaan. Kolmella sadasta nämä kaamosoireet ovat olleet siinä määrin vakavia, että he hyötyisivät hoidosta. Yhdeksällä sadasta oli tutkimustalvena yhtaikaa sekä vakavia masennusoireita että vakavia kaamosoireita, ja jos aiempien tutkimusten havainnot siitä, että joka kymmenes tällainen henkilö sairastaa kaamosmasennusta, pätevät tähän tutkimukseen, niin kaamosmasennuksen esiintyvyys suomalaisilla on 9 tuhannesta. Vakavien kaamosoireiden esiintyminen suurensi riskin samanaikaisten vakavien masennusoireiden ilmenemiselle yli kolminkertaiseksi. Niin kaamosoireet kuin masennusoireet vallitsivat tasaisesti maassamme. Kaamosoireista erottui kaksi faktoria: metabolinen faktori ja mielenterveyden faktori. Edelliseen lukeutuivat painossa ja ruokahalussa ilmenevät vuodenaikaisvaihtelut. Kaamosoireiden vahva latautuminen vuodenaikaisvaihtelun metaboliselle faktorille suurensi metabolisen oireyhtymän vaarasuhteen 1.2-kertaiseksi ja selittyi merkitsevästi osaltaan myös huonoksi koetusta kodin yleisvalaistuksesta käsin. Etenkin painon toistuva vuodenaikaisvaihtelu osoittautui metabolisen oireyhtymän uudeksi riskitekijäksi jo tunnettujen riskitekijöiden huomioimisen jälkeenkin. Heikompi terveyteen liittyvä elämänlaatu selittyi merkitsevästi niin kaamosoireilla kuin huonoksi koetulla yleisvalaistuksella ja ne selittivät merkitsevästi myös suurempaa henkistä pahoinvointia vielä tunnettujen riskitekijöiden huomioimisen jälkeenkin. Elimistön sisäisen kellon toiminnasta syntyvissä vuodenaikaisvaihteluissa ja vuorokausirytmeissä ilmenevät rytmihäiriöt saattavat johtaa metabolisiin häiriöihin. Nämä metaboliset häiriöt voivat edelleen pahentua niukan valaistuksen seurauksena mutta toisaalta lievittyä valoaltistuksen avulla. Siten sisäisen kellon rytmihäiriöt ja valo vaikuttavat terveyteemme, mikä ilmenee muun muassa terveyteen liittyvässä elämänlaadussa ja henkisessä hyvinvoinnissa. Avainsanat: elämänlaatu, hyvinvointi, kaamosoire,leveyspiiri, masennustila, metabolinen oireyhtymä, valaistus, vuodenaika
Subject: kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record