Noise sensitivity : medical, psychological and genetic aspects

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5177-7
Title: Noise sensitivity : medical, psychological and genetic aspects
Author: Heinonen-Guzejev, Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Public Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2009-01-23
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5177-7
http://hdl.handle.net/10138/20384
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Noise can be defined as unwanted sound. It may adversely affect the health and well-being of individuals. Noise sensitivity is a personality trait covering attitudes towards noise in general and a predictor of noise annoyance. Noise sensitive individuals are more affected by noise than less sensitive individuals. The determinants and characteristics related to noise sensitivity are rather poorly known. The risk of health effects caused by noise can be hypothesized to be higher for noise sensitive individuals compared to those who are not noise sensitive. A cardiovascular disease may be an example of outcomes. The general aim of the present study was to investigate the association of noise sensitivity with specific somatic and psychological factors, including the genetic component of noise sensitivity, and the association of noise sensitivity with mortality. The study was based on the Finnish Twin Cohort of same-sex twin pairs born before 1958. In 1988 a questionnaire was sent to twin pairs discordant for hypertension. 1495 individuals (688 men, 807 women) aged 31 88 years replied, including 573 twin pairs. 218 of the subjects lived in the Helsinki Metropolitan Area. Self-reported noise sensitivity, lifetime noise exposure and hypertension were obtained from the questionnaire study in 1988 and other somatic and psychological factors from the questionnaire study in 1981 for the same individuals. In addition, noise map information (1988 1992) from the Helsinki Metropolitan Area and mortality follow-up 1989 2003 were used. To evaluate the stability and validity of noise sensitivity, a new questionnaire was sent in 2002 to a sample of the subjects who had replied to the 1988 questionnaire. Of all subjects who had answered the question on noise sensitivity, 38 % were noise sensitive. Noise sensitivity was independent of noise exposure levels indicated in noise maps. Subjects with high noise sensitivity reported more transportation noise exposure than subjects with low noise sensitivity. Noise sensitive subjects reported transportation noise exposure outside the environmental noise map areas almost twice as often as non-sensitive subjects. Noise sensitivity was associated with hypertension, emphysema, use of psychotropic drugs, smoking, stress and hostility, even when lifetime noise exposure was adjusted for. Monozygotic twin pairs were more similar with regards noise sensitivity than dizygotic twin pairs, and quantitative genetic modelling indicated significant familiality. The best fitting genetic model provided an estimate of heritability of 36 %. Follow-up of subjects in the case-control study showed that cardiovascular mortality was significantly increased among noise sensitive women, but not among men. For coronary heart mortality the interaction of noise sensitivity and lifetime noise exposure was statistically significant in women. In conclusion, noise sensitivity has both somatic and psychological components. It does aggregate in families and probably has a genetic component. Noise sensitivity may be a risk factor for cardiovascular mortality in women.Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, joka kuvaa herkkyyttä kokea melu ja reagoida siihen. Meluherkät aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin ei-meluherkät. Meluherkkyys lisää melun koettua häiritsevyyttä. Voidaan olettaa, että melun terveysvaikutusten, kuten sydän- ja verisuonitautien, riski on suurempi meluherkillä kuin ei-meluherkillä. Väitöskirjatyössä selvitettiin, mihin somaattisiin ja psykologisiin tekijöihin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja, ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen, erityisesti sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuuteen. Vuonna 1988 meluaiheinen kysely kohdennettiin Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen aikuisten kaksoskohortin niille kaksospareille, joista vain toisella parin jäsenistä oli todettu verenpainetauti. Kyselylomakkeen palautti 1495 henkilöä. Vastanneista 218 asui pääkaupunkiseudulla ja heille määriteltiin lisäksi liikennemelualtistustaso melukarttojen avulla. Tiedot muista sairauksista, lääkkeiden käytöstä ja psykologisista tekijöistä saatiin samoille kaksosille vuonna 1981 tehdystä kyselystä. Geenien ja ympäristötekijöiden yhteyttä meluherkkyyteen arvioitiin kaksosmallinnuksella 573 kaksosparilla. Kohortin kuolleisuutta seurattiin vuosina 1989 2003. Tutkituista 38 % oli meluherkkiä. Erittäin meluherkät raportoivat melua enemmän kuin ei lainkaan meluherkät. Meluherkät raportoivat melua melukartoitusten melualueiden ulkopuolella lähes kaksi kertaa useammin kuin ei-meluherkät. Meluherkkyydellä todettiin somaattinen ja psykologinen komponentti. Se liittyi kohonneeseen verenpaineeseen, uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, emfyseemaan (keuhkolaajentumaan), tupakointiin, stressiin ja vihamielisyyteen myös silloin kun elinaikainen itse raportoitu melualtistus oli vakioitu. Kaksostutkimuksen perusteella meluherkkyyden periytyvyysaste oli 0.36 eli yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät 36 % eroista meluherkkyydessä. Samanmunaiset kaksosparit olivat meluherkkyyden suhteen enemmän samankaltaisia kuin erimunaiset kaksosparit. Meluherkkyys oli kasautunut perheisiin. Meluherkkien naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin ei-meluherkkien naisten. Sepelvaltimotautikuolleisuuden osalta meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus oli naisilla tilastollisesti merkitsevä.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
noisesen.pdf 1.389Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record