Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Bat habitat requirements : implications for land use planning

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-651-311-2
Vie RefWorksiin
Title: Bat habitat requirements : implications for land use planning
Author: Wermundsen, Terhi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Forestales - URN:ISSN:1795-7389
Abstract: Knowledge of the habitat requirements of bat species is needed in decision making in land use planning. Bats' hibernation requirements were studied both in Estonia and in southern Finland. In both countries, the northern bat and the brown long-eared bat hibernated in colder and drier locations, whereas Daubenton's bat and Brandt's/whiskered bats hibernated in warmer and more humid locations. In Estonia, the pond bat hibernated in the warmest and most humid conditions, whereas Natterer's bat hibernated in the coldest and driest conditions.

Hibernacula were at their coldest in mid-season and became warmer towards the end of the season. The results suggest that bats made an active choice of colder hibernation temperatures at the seasons end. They minimised the negative effects of hibernation early in the hibernation season by hibernating in warmer locations and energy expenditure late in the hibernation season by hibernating in colder locations.

The use of foraging habitats was studied in northern and southern Finland. The northern bat used foraging sites opportunistically. Daubenton's bat foraged mainly in water habitats, whereas Brandt's/whiskered bats and the brown long-eared bat foraged mainly in forest habitats. In northern Finland, Daubenton's bats foraged almost exclusively on rivers and typically together with the northern bat. Daubenton's bats and Brandt's/whiskered bats were found only where there were lower ambient light levels. One of the most important things in the management of foraging areas for them is to keep them shady.

Hibernacula in Finland typically housed few bats, suggesting that hibernation sites used by even a small number of bats are important. Bats typically used natural stone for hibernation suggesting that natural underground sites in rocks or cliffs or man-made underground sites built using natural stone are important for them. The results suggest that appropriate timing of surveys may vary according to the species and latitude.Lepakot ovat tiukasti suojeltuja koko Euroopan Unionin alueella. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi myös niiden ruokailualueet tulee kartoittaa ja säästää. Selvityksiä tarvitaan hankkeita ja alueidenkäytön suunnittelua koskevassa päätöksenteossa. Lepakkolajeilla on erilaiset vaatimukset elinilojen suhteen, joten päätöksentekoa varten on tärkeää saada lajikohtaista tietoa. Väitöstyössä on tutkittu lepakoiden kesäisiä saalistuspaikkoja ja talvisia horrospaikkoja. Lepakoiden talvehtimista tutkittiin Virossa ja Suomessa. Molemmissa maissa pohjanlepakko ja korvayökkö horrostivat kylmemmissä ja kuivemmissa paikoissa kuin muut lajit, kun taas vesisiippa ja isoviiksi-/viiksisiippa talvehtivat lämpimämmissä ja kosteammissa oloissa. Virossa lampisiippa horrosti lämpimämmissä ja kosteammissa oloissa ja ripsisiippa kylmemmissä ja kuivemmissa oloissa kuin muut lajit.

Talvehtimispaikat olivat kylmimmillään keskitalvella ja lämpenivät kevättä kohti mentäessä. Lepakot näyttivät aktiivisesti siirtyvän talvehtimaan yhä kylmempiin olosuhteisiin. Todennäköisesti talvehtimiskauden alussa lepakot horrostavat lämpimissä olosuhteissa välttääkseen horrostamisen negatiivisia vaikutuksia. Kevättä kohti mentäessä vararavinto hupenee, jolloin niiden on siirryttävä horrostamaan kylmempiin paikkoihin pienentääkseen energiankulutustaan.

Lepakoiden saalistamisalueita tutkittiin Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjanlepakko saalisti monenlaisissa ympäristöissä. Vesisiippa saalisti vesien pinnalla. Isoviiksi-/viiksisiipat saalistivat metsissä. Korvayökkö saalisti pääasiassa puustoisilla alueilla. Pohjois-Suomessa vesisiippa saalisti tyypillisesti joilla ja yleensä samoissa paikoissa pohjanlepakon kanssa.

Vesisiippa ja isoviiksi-/viiksisiippa saalistivat hämyisissä paikoissa ja karttoivat valoa. Niiden ruokailualueita ei siten tule valaista. Suomen talvehtimispaikoissa on yleensä vain vähän lepakoita, joten kaikki talvehtimispaikat ovat arvokkaita. Lepakot talvehtivat mielellään luonnon kiven päällä tai sen koloissa, joten maankäytön suunnittelua varten luonnonkiviset maanalaiset tilat tulee kartoittaa. Todennäköisesti lepakot talvehtivat myös kallioiden syvissä halkeamissa ja koloissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tehokkaan kartoituksen ajankohdat voivat vaihdella lajeittain ja lajin sisällä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.

Lepakoista on Suomessa julkaistu aiemmin vain yksi väitöskirja. Tämä oli vuonna 1965 eli 45 vuotta sitten.
URI: URN:ISBN:978-951-651-311-2
http://hdl.handle.net/10138/20658
Date: 2010-12-11
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account