Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061325
Title: Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä
Author: Karttunen, Kalle
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Economics
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2006
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061325
http://hdl.handle.net/10138/20689
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skogsekonomi
Forest Economics
Metsäekonomia (liiketaloudellinen metsäekonomia)
Abstract: The aim of this study was to compare the differences between forest management incorporating energy wood thinning and forest management based on silvicultural recommendations (baseline). Energy wood thinning was substituted for young stand thinning and the first commercial thinning of industrial wood. The study was based on the forest stand data from Southern Finland, which were simulated by the MOTTI-simulator. The main interest was to find out the climatic benefits resulting from carbon sequestration and energy substitution. The value of energy wood was set to substitute it for coal as an alternative energy fuel (emission trade). Other political instruments (Kemera subsidies) were also analysed. The largest carbon dioxide emission reductions were achieved as a combination of carbon sequestration and energy substitution (on average, a 26-90 % increase in discounted present value in the beginning of rotation) compared to the baseline. Energy substitution increased emission reductions more effectively than carbon sequestration, when maintaining dense young stands. According to the study, energy wood thinning as a part of forest management was more profitable than the baseline when the value of carbon dioxide averaged more than 15 €/CO2 and other political subsidies were unchanged. Alternatively, the price of energy wood should on average exceed 21 €/m3 on the roadside in order to be profitable in the absence of political instruments. The most cost-efficient employment of energy wood thinning occured when the dominant height was 12 meters, when energy substitution was taken into account. According to alternative forest management, thinning of sapling stands could be done earlier or less intensely than thinning based on silvicultural recommendations and the present criteria of subsidies. Consequently, the first commercial thinning could be profitable to carry out either as harvesting of industrial wood or energy wood, or as integrated harvesting depending on the costs of the harvesting methods available and the price level of small-size industrial wood compared to energy wood.Tutkimuksessa vertailtiin energiapuuharvennuksen sisältämää metsänkasvatusta metsänhoitosuosituksien mukaiseen metsänkasvatukseen. Metsänhoitosuosituksien mukaiset taimikonhoito ja ainespuun ensiharvennus korvattiin energiapuuharvennuksella, joka toteutettiin vaihtoehtoisesti 10, 12 ja 14 metrin valtapituusvaiheissa. Tutkimus perustui Etelä-Suomessa sijaitseviin metsikkökoealoihin (12 kpl), joita simuloitiin käyttäen MOTTI-metsikkösimulaattoria. Tutkimuksessa tarkasteltiin vaihtoehtoisella metsänkasvatuksella aikaansaatavia ilmastohyötyjä hiilensidonnan ja energiasubstituution avulla. Energiasubstituution ja kannattavuuden laskennassa energiapuuharvennuksen energiapuulle asetettiin arvo sen korvatessa fossiilisen polttoaineen kivihiilen hiilidioksidipäästöjä. Ohjauskeinoina testattiin lisäksi energiapuuharvennuksen Kemera-tukia. Energiapuuharvennuksen sisältämässä metsänkasvatuksessa hiilensidonnan ja energiasubstituution yhteisvaikutuksesta saatiin keskimäärin 26 90 % lisäys kiertoajan alkuun diskontattuihin laskennallisiin päästövähennyksiin verrattuna metsänhoitosuosituksien mukaiseen metsänkasvatukseen. Energiasubstituutiolla saatiin lisättyä päästövähennyksiä enemmän kuin nuoren metsän tiheämmän metsänkasvatuksen aikaansaamalla hiilensidonnan lisäyksellä. Tutkimuksen mukaan energiapuuharvennuksen ottaminen osaksi metsänkasvatusta on kannattavampaa kuin metsänhoitosuosituksien mukainen metsänkasvatus, mikäli hiilidioksidin hintataso on keskimäärin yli 15 €/CO2 (siirtohinnoittelu tienvarteen) ja Kemera-tuet säilyvät muuttumattomina. Ilman Kemera-tukia energiapuun tienvarsihinnan tulisi olla keskimäärin yli 21 €/m3. Kustannustehokkainta energiapuuharvennus on toteuttaa 12 metrin valtapituusvaiheessa, kun vain energiasubstituutio otetaan huomioon. Vaihtoehtoisen metsänkasvatuksen mukaisesti taimikonhoito voitaisiin toteuttaa aikaisemmin tai nykyisiä metsänhoitosuosituksia lievempänä. Tällöin nuoren metsän harvennus voisi olla kannattavaa toteuttaa joko ainespuu- tai energiapuukorjuuna tai aines- ja energiapuun integroituna korjuuna, riippuen vallitsevien menetelmien korjuukustannusten ja aines- ja energiapuun välisistä hintasuhteista.
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
energiap.pdf 433.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record