Rural Income Generation and Diversification : A Case Study in Eastern Zambia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5713-7
Title: Rural Income Generation and Diversification : A Case Study in Eastern Zambia
Author: Karttunen, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2009-10-27
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5713-7
http://hdl.handle.net/10138/20925
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Rural income diversification has been found to be rather the norm than the exception in developing countries. Smallholder households tend to diversify their income sources because of the need to manage risks, secure a smooth flow of income, allocate surplus labour, respond to various kinds of market failures, and apply coping strategies. The Agricultural Household Model provides a theoretical rationale for income diversification in that rural households aim at maximising their utility. There are several elements involved, such as agricultural production for their own consumption and markets, leisure activities and income from non-farm sources. The aim of the present study is to enhance understanding of the processes of rural income generation and diversification in eastern Zambia. Specifically, it explores the relationship between household characteristics, asset endowments and income-generation patterns. According to the sustainable- rural-livelihoods framework, the assets a household possesses shape its capacity to seize new economic opportunities. The study is based on two surveys conducted among rural smallholder households in four districts of Eastern Province in Zambia in 1985/86 and 2003. Sixty-seven of the interviewed households were present in both surveys and this panel allows comparison between the two points of time. The initial descriptive analysis is complemented with an econometric analysis of the relationships between household assets and income sources. The results show that, on average, 30 per cent of the households income originated from sources outside their own agriculture. There was a slight increase in the proportion of non-farm income from 1985/86 to 2003, but total income clearly declined mainly on account of diminishing crop income. The land area the household was able to cultivate, which is often dependent on the available labour, was the most significant factor affecting both the household-income level and the diversification patterns. Diversification was, in most cases, a coping strategy rather than a voluntary choice. Measured as income/capita/day, all households were below the poverty line in 2003. The agricultural reforms in Zambia, combined with other trends such as changes in rainfall pattern, the worsening livestock situation and the incidence of human disease, had a negative impact on agricultural productivity and income between 1985/86 and 2003. Sources of non-farm income were closely linked to agriculture either upstream or downstream and the income they generated was not enough to compensate for the decline of agricultural income. Household assets and characteristics had a smaller impact on diversification patterns than expected, which could reflect the lack of opportunities in the remote rural environment.Maaseudun tulonmuodostus ja tulonlähteiden monialaistuminen tutkimus itäisessä Sambiassa Maaseudun toimeentulolähteiden monialaistuminen on pikemminkin sääntö kuin poikkeus kehitysmaissa. Pienviljelijätaloudet monialaistuvat, koska niillä on tarve hallita riskejä, tasoittaa tulovirtoja vuodenaikojen välillä, työllistää omaa työvoimaansa, selviytyä heikosti toimivilla markkinoilla tai yksinkertaisesti pysyä hengissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maaseudun pienviljelijätalouksien toimeentuloa ja sen monialaistumista itäisessä Sambiassa. Aineistona käytettiin Sambian itäisen läänin neljässä kunnassa v. 1985/86 tehtyä kyselytutkimusta ja vuonna 2003 samoista kunnista ja osittain samoista pienviljelijätalouksista kerättyä kysely- ja haastatteluaineistoa. Tulosten mukaan 70 prosenttia tilojen kokonaistuloista kertyi omasta maataloudesta ja 30 prosenttia sen ulkopuolelta. Tärkeitä ulkopuolisia tulonlähteitä olivat mm. metsän tuotteiden keräily, tilapäistyöt toisten maatiloilla, pienimuotoinen yrittäminen ja sukulaisilta saadut rahalähetykset. Niistä useimmat liittyivät kuitenkin maatalouteen tavalla tai toisella. Toiminta oli luonteeltaan paikallista ja siten ulkopuolista rahaa kanavoitui maaseudulle vain vähän. Rajalliset mahdollisuudet lähiympäristössä vaikeuttivat uusien tulonlähteiden löytämistä. Kahden tutkimusajankohdan välillä Sambian maatalouspolitiikka muuttui maissin viljelyyn keskittyvästä, tuotantoa ja kulutusta tukevasta ja rajasuojaa ylläpitävästä politiikasta lähes tuettomaksi ja markkinoiden avoimuutta korostavaksi politiikaksi. Tämä muutti maaseudun toimintaympäristöä merkittävästi. Muutosten seurauksena puuvilla syrjäytti maissin tärkeimpänä myyntikasvina. Siitä saatu hinta ei kuitenkaan korvannut maissin myynnistä saatujen tulojen alenemista eivätkä muutkaan tulonlähteet korvanneet maissitulojen laskua. Pienviljelijätalouksien kokonaistulot olivatkin laskeneet tarkastelujaksolla ja jäivät vuonna 2003 alle kansainvälisesti käytetyn köyhyysrajan eli yhden US dollarin asukasta kohti. Tiloilla oli maata enemmän kuin sitä viljeltiin, mihin vaikutti mm. työvoiman, lannoitteiden ja siementen ja vetohärkien puute sekä heikosti toimivat markkinat. Pienviljelijätaloudet pitivät tärkeänä tavoitteena perheen ruokaturvan parantamista omaa tuotantoa lisäämällä. Keskeinen Sambian maaseudun ongelma oli, että valtion roolin pienentyessä syrjäinen maaseutu jäi vaille maatalous- ja muita palveluja ja yhteyttä markkinoihin, koska yksityissektorilla ei ollut kannusteita ottaa hoitaakseen valtion entisiä tehtäviä. Sambiassa tarvittaisiin uutta maatalous- ja maaseutupolitiikkaa, jonka toteutus ottaisi huomioon myös yksityissektorin roolin. Köyhimmät taloudet, joissa perheenpäänä on usein nainen, tarvitsisivat myös erityisiä turvaverkkoja, kuten ruoka-apua ja ilmaisia tuotantopanoksia.
Subject: maatalousekonomia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ruralinc.pdf 1.613Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record