Spirituality of Finnish peacekeepers

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3482-3
Title: Spirituality of Finnish peacekeepers
Alternative title: Suomalaisten rauhanturvaajien spiritualiteetti
Author: Ryhänen, Timo
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Practical Theology
Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, käytännöllisen teologian laitos
Helsingfors universitet, teologiska fakulteten, institutionen för praktisk teologi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2006-11-17
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-3482-3
http://hdl.handle.net/10138/21644
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The previous academic research on Finnish peacekeeping has clarified the operative and historical aspects of Finnish peacekeeping lacking the view of an individual who does the actual peacekeeping work. This research is based on the underlying theoretical assumption of human beings possessing different kinds of talents and intelligences creating a holistic entity. In this broad perspective spirituality was explored as an umbrella concept, as a holistic ability or talent, that can be explored as the deepest aspect of defining what it means to be human. The theoretical framework incorporated the concept of an intelligence, which is defined in Gardner's theory of multiple intelligences as the ability to solve problems, or to create products, that are valued within one or more cultural settings (Gardner, 1993, x). The viability of this theory was studied in the sample of Finnish peacekeepers. Spirituality in the theoretical and conceptual horizon was viewed as an extension of Gardner's theory of intelligences as one potential Gardnerian intelligence candidate. In addition to Gardner's theory, spirituality was explored as sensitivity which includes capacities such as sensing awareness, sensing mystery and sensing value (Hay, 1998). Also the practical aspects of spirituality were taken in account as shown in our everyday lives giving us the direction and influencing our social responsibilities and concerns (Bradford, 1995). Spirituality was explored also involving the element of the peacekeepers' community, the element of personal moral orientations and in the domain of religion and coping. The purpose of this research aimed in two dimensions. First, the aim was to outline the intelligence profile and the spiritual sensitivity profile of peacekeepers. Second, the aim was to understand qualitatively the nature of peacekeepers' spirituality The research interests were studied with different kinds of peacekeepers. Applying the mixed methods approach the research was conducted in two phases: first the former SFOR peacekeepers (N=6) were interviewed and the data was analysed. Inspired by the primary findings of these interviews, the data for the case-study of one peacekeeper was collected in co-operation with one former SFOR peacekeeper (N=1). In the second phase the data was collected from KFOR peacekeepers through the quantitative MI-Survey and the spiritual sensitivity survey (N=195). The quantitative method was used to outline the intelligence profile and the spiritual sensitivity profile of peacekeepers (N=195). In the mixed methods approach this method highlighted the general overview of intelligence traits and spiritual sensitivity of peacekeepers. In the mixed methods approach the qualitative method including interviews (N=6) and a case-study of one peacekeeper (N=1) increased subjective, qualitative information of spirituality of peacekeepers. The intelligence profile of peacekeepers highlighted the bodily-kinesthetic and interpersonal dimensions as the practical and social aspects of peacekeepers. Strong inter-item dependencies in the intrapersonal intelligence profile meant that peacekeepers possess a self-reflection and self-knowledge component and they reflect on deep psychological and philosophical issues. Regarding the spiritual sensitivity, peacekeepers found awareness-sensing, mystery-sensing, value-sensing and community-sensing important. The community-sensing emphasised a strong will to advance peace and to help people who are in need: things that are close to the heart of the peacekeepers. These results depicted practicality, being socially capable, and reflecting one's inner world as essential to peacekeepers. Moreover, spirituality as peacekeepers' moral endeavour became clearer because the sub-model of their community-sensing described morally charged destinations: advancing peace and helping people in need. In the qualitative findings peacekeepers articulated justice orientation and rule-following characterising the nature of peacekeepers' moral attitude and moral call (Kohlberg, 1969). An ethic of care (Gilligan, 1982) describes mainly female moral orientation, but the findings revealed that an ethic of care is also an important agent supporting strongly male peacekeepers in their aim to carry out qualitatively good peacekeeping work. The moral endeavour was voiced, when the role of religion in coping meant the assessment of the a way of life, a way of conduct, a way of being truthful to one's own values in confusing surroundings. The practical level of spiritual and religious contemplation was voiced as morally charged inner motivation to fulfil one's duties and at the same time to cope with various peacekeeping challenges. The results of different data sets were combined and interpreted as the moral endeavour, which characterises peacekeepers' spirituality. As the combining result, the perspective of peacekeepers' spirituality is considered moral or at least morally charged.Suomalaisten rauhanturvaajien spiritualiteetti Tutkimuksessa selvitetään neljän osatutkimuksen avulla sitä, millaiseksi rauhanturvaajat arvioivat itseään ja millainen on rauhanturvaajien maailma rauhanturvaajan itsensä kokemana. Howard Gardnerin (1993) moniälykkyysteoria on innoittanut useita uusia yrityksiä nimetä ja ymmärtää ihmisten erilaista lahjakkuutta. Spirituaalisen lahjakkuus- tai herkkyysulottuvuuden olemassaoloa ei ole tutkittu empiirisesti. Spirituaalisen lahjakkuuden erityisluonne ilmenee siinä, että se on täysin inhimillinen, vain ihmiseen liittyvä ominaisuus ja se voi vaihdella määrällisesti ja laadullisesti. Spiritualinen lahjakkuus ja herkkyys liittyy abstraktiin arvojen ja merkitysten arvioimiseen. David Hay (Hay 1998) määrittelee spiritualiteetin "tietoisuudeksi siitä, että on olemassa muutakin kuin arkitodellisuus". Spiritualiteettiin liittyvä tietoisuus ei niinkään tarkoita herkkyyttä jollekin epäluonnolliselle, vaan lisääntyvää herk-kyyttä nähdä jokapäiväisten asioiden syvemmät merkitykset. Tässä viitekehyksessä tutkimus selvittää, miten rauhanturvaajana toimiminen herkistää spiritualiselle kasvulle. Spirituaalinen herkkyys nähdään yhtenä kulttuurisidonnaisena lahjakkuuden ilmenemismuotona. Kosovossa palvelleet 195 rauhanturvaajaa arvioivat itsearviointimittarilla älykkyysprofiiliaan ja osana tätä spirituaalista herkkyyttään. Tämän lisäksi Bosniassa siviili-ja sotilasyhteistyössä palvelleiden kuuden rauhanturvaajien spritualiteettia tutkittiin haastatteluin. Yhden rauhanturvaajan tapaustutkimuksessa selvitettiin, miten uskonto auttoi rauhanturvapalveluksen haasteissa. Vaikka tutkitut rauhanturvaajat palvelivat varsin erilaisissa tehtävissä ja jopa eri operaatioissa, tuloksia yhdistää moraalinen komponentti. Tuloksista käy ilmi, että suomalaisen rauhanturvaajan itse arvioima lahjakkuusprofiili painottuu käytännöllisten asioiden osaamiseen ja sosiaalisiin taitoihin. Tämän lisäksi lahjakkuusprofiilissa intrapersonaaliset ominaisuudet nousivat esiin. Suomalaiset rauhanturvaajat arvioivat sisäisiä prosessejaan ja miettivät psykologisia sekä filosofisia kysymyksiä. Spirituaalista herkkyyttä arvioidessaan kriisialueiden ihmisten henkilökohtainen auttaminen ja oman yksilöllisen panoksen antaminen rauhan edistämiseksi olivat suomalaisille rauhanturvaajille erityisen tärkeitä. Pähkinänkuoressa: käytännölliset, ulospäinsuuntautuneet ja sisäisiä maailmojaan tutkivat rauhanturvaajat pitävät tärkeänä osallistua henkilökohtaisella panoksella rauhan edistämiseen ja ihmisten auttamiseen. Laadulliset tulokset täydentävät em. lahjakkuusprofiilia ja kuvaa rauhanturvaajien spirituaalisesta herkkyydestä. Laadullisesti tarkastellen moraalinen komponentti rauhanturvaajien ajattelussa kuvaa sitä, miten spiritualiteetti ilmenee rauhanturvaajien haastatteluissa. Laadullisten tutkimustulosten mukaan siviili- ja sotilasyhteistyö vaativana kriisinhallinnan muotona asettaa erityisen korkeat moraaliset standardit tehtävän hoitamisen laadullisesti mahdollisimman hyvin. Rauhanturvaamistehtävä motivoi, mutta myös rauhanturvaajayhteisö toimii perheen tavoin tukien työskentelemistä ja selviytymistä kriisialueella, kaukana kotoa, vaativissa olosuhteissa. Tapaustutkimuksessa moraalinen komponentti sisältyy rauhanturvatyön esiin nostamaan eettiseen ja uskonnolliseen pohdintaan. Tulokset tuovat uutta tietoa siitä, miten arkitodellisuutta syvempi taso (spiritualiteetti) ilmenee suomalaisissa rauhanturvaajissa. Näin tutkimus tuo uutta tietoa ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten spiritualiteetti voidaan ymmärtää laajemmin: herkkyytenä, eettisenä pohdintana, kokonaisvaltaisesti moraalisena ajatteluna, jossa uskonnolla on oma keskeinen sijansa. Tulokset vahvistavat kuvaa siitä, että suomalainen rauhanturvaaja omistautuu tehtäväänsä, ammatillisesti korkeatasoiseen rauhanturvaamiseen. Henkilökohtaisen panoksen antaminen ihmisten auttamiselle ja rauhan edistämiselle on tärkeää. Samalla rauhanturvaamisaika houkuttelee esiin syvää henkilökohtaista eettistä, uskonnollista ja ihmisenä kasvamista tukevaa pohdintaa.
Subject: käytännöllinen teologia
uskonnonpedagogiikka
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
spiritua.pdf 463.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record