Itsenäisen Suomen puolesta : Sotilaskomitea 1915-1918

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-222-144-5
Julkaisun nimi: Itsenäisen Suomen puolesta : Sotilaskomitea 1915-1918
Tekijä: Korpisaari, Harri
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntahistorian laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Kuuluu julkaisusarjaan: Bibliotheca Historica - URN:ISSN:1238-3503
Tiivistelmä: For Independent Finland. The Military Committee 1915–1918 In the course of the First World War, several organizations were founded with the purpose of making Finland independent or, at least, restoring her autonomous status. The Military Committee was the most significant active independence organization in Finland in the First World War, in addition to the activist student movement, i.e., the Jaeger Movement. The Military Committee was an organization founded in 1915 by officers who had attended the Hamina Cadet School, with the goal of creating a national army for a liberation war against the Russian troops. It was believed that the liberation war should succeed only with the help of the German Army. With the situation in society continually tensing up in the autumn 1917, the Military Committee also had to figure on the possibility of a Civil War. The activities of the Military Committee started in the early part of 1915 when they were still small-scale, but they gained significant momentum after the Russian Revolution in March 1917. In January 1918, the Military Committee formed the general staff for the White Army, the Senate’s troops. The independence-related activities of the Hamina cadets in the years of the First World War were more extensive and multifaceted than has been believed heretofore. The work of the Military Committee was divided into preparations for a liberation war in Finland, on one hand, and in Stockholm and Berlin, on the other hand. In Finland, the Military Committee took part in intelligence gathering for Germany and in supporting the recruiting Jaegers, and later in founding the civil guard organization, in solving the law and order authorities issue, and finally in selecting the Commander-in-Chief for the Senate’s troops. The member of the Military Committee, especially Captain Hannes Ignatius of the Cavalry contributed greatly to the drafting of the independence activists’ national action plan in Stockholm in May 1917. This plan preceded the formation of the civil guard organization. The Military Committee’s role in founding the civil guards was initially minor, but in the fall of 1917, the Military Committee started to finance the activities of the civil guards, named several former officers as commanders of the civil guards and finally overtook the entire civil guard movement. In Stockholm and Berlin, the representatives of the Military Committee were in active contact with both the high command of the German Army and with the representatives of the Swedish Army. Colonel Nikolai Mexmontan, who was a representative of the Military Committee, collaborated with Swedish officers and Jaeger officers in Stockholm in coming up with comprehensive and detailed plans for starting the Liberation War. Under Mexmontan’s leadership, there were serious negotiations to enter into a confederation with Germany. Lieutenant Colonel Wilhelm Thesleff, on the other hand, became the commander of the Jaeger Battalion 27. The influence and importance of the Military Committee came to the forefront in independent and conflict-torn Finland. The Military Committee became a Senate committee on the 7th of January 1918, with its chairman, for all practical purposes, as the Commander-in-Chief in an eventual war. Lieutenant General Claes Charpentier was the chairman of the Military Committee from mid-December 1917 onwards, but on the 15th of January 1918 he had to resign in favour of Lieutenant General Gustaf Mannerheim. Soon after that, Mannerheim got an order from the chairman of the Senate P. E. Svinhufvud to organize and assume the leadership of the law and order authorities. The chairman of the Military Committee became the Commander-in-Chief of the Senate troops in January 1918, and the Military Committee became the Commander-in-Chief’s general staff. The Military Committee had turned from a clandestine organization into the first general staff of the independent Finnish Army.Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa perustettiin useita järjestöjä, joiden tavoitteena oli Suomen itsenäistäminen tai ainakin autonomisen aseman palauttaminen. Sotilaskomitea (Militärkommittén, M.K.) oli ylioppilasaktivismin, so. jääkäriliikkeen, ohella merkittävin itsenäisyysaktivistinen järjestö Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana. Sotilaskomitea oli Haminan kadettikoulua käyneiden upseereiden perustama järjestö, jonka tavoitteena oli luoda kansallinen armeija vapaussotaan venäläisiä joukkoja vastaan. Vapaussodan uskottiin onnistuvan ainoastaan Saksan armeijan tuella. Syksystä 1917 lähtien, yhteiskunnallisen tilanteen jatkuvasti kiristyessä, Sotilaskomitea joutui ottamaan suunnitelmissaan myös sisällissodan mahdollisuuden huomioon. Sotilaskomitean toiminta käynnistyi alkuvuonna 1915, jolloin se oli vielä erittäin pienimuotoista, ja aktivoitui merkittävästi Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Tammikuussa 1918 Sotilaskomitea muodosti valkoisen armeijan, senaatin joukkojen, esikunnan. Haminan kadettien itsenäisyysaktivistinen toiminta ensimmäisen maailmansodan aikana oli aiemmin luultua laajempaa ja moniulotteisempaa. Sotilaskomitean toiminta jakautui toisaalta kotimaassa ja toisaalta Tukholmassa sekä Berliinissä tehtyihin vapaussodan valmisteluihin. Kotimaassa Sotilaskomitea osallistui Saksan hyväksi tehtävään tiedustelutoimintaan ja jääkärivärväyksen tukemiseen, sitten suojeluskuntajärjestön perustamiseen, järjestysvaltakysymyksen ratkaisemiseen ja lopulta senaatin joukkojen ylipäällikön valintaan. Sotilaskomitean jäsenet, erityisesti ratsumestari Hannes Ignatius, vaikuttivat merkittävästi itsenäisyysaktivistien valtakunnallisen toimintasuunnitelman luomiseen Tukholmassa toukokuussa 1917. Tämän suunnitelman kautta alkoi varsinaisen suojeluskuntajärjestön muotoutuminen. Sotilaskomitean osuus suojeluskuntien varsinaisessa perustamisessa oli aluksi vähäinen, mutta syksyllä 1917 Sotilaskomitea ryhtyi rahoittamaan suojeluskuntien toimintaa, nimitti useita entisiä upseereja suojeluskuntien päälliköiksi ja otti vähitellen koko suojeluskuntaliikkeen alaisuuteensa. Tukholmassa ja Berliinissä Sotilaskomitean edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä sekä Saksan armeijan korkeimpaan johtoon että Ruotsin armeijan edustajiin. Sotilaskomitean edustajan eversti Nikolai Mexmontanin, ruotsalaisten yleisesikuntaupseereiden ja jääkäriupseereiden yhteistyönä Tukholmassa laadittiin erittäin laajoja ja yksityiskohtaisia suunnitelmia vapaussodan käynnistämiseksi. Mexmontanin johdolla käytiin myös vakavia neuvotteluja valtioliiton solmimiseksi Saksan kanssa. Sotilaskomitean Berliinin-asiamiehestä, everstiluutnantti Wilhelm Thesleffistä, tuli puolestaan Jääkäripataljoona 27:n komentaja. Sotilaskomitean vaikutusvalta ja merkitys entisestään korostuivat itsenäistyneessä ja yhteiskunnallisten ristiriitojen repimässä Suomessa. Sotilaskomiteasta tuli tammikuun 1918 alussa senaatin alainen komitea, jonka puheenjohtajuus käytännössä merkitsi ylipäällikkyyttä mahdollisesti syttyvässä sodassa. Sotilaskomitean puheenjohtajana toimi joulukuun 1917 puolivälistä lähtien kenraaliluutnantti Claes Charpentier, joka joutui tammikuun 1918 puolivälissä luovuttamaan paikkansa kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheimille. Pian tämän jälkeen Mannerheim sai senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudilta tehtäväkseen järjestysvallan organisoinnin ja johdon. Tammikuussa 1918 Sotilaskomitean puheenjohtajasta tuli senaatin joukkojen ylipäällikkö ja Sotilaskomiteasta ylipäällikön esikunta. Sotilaskomitea oli muuttunut salaseurasta itsenäisen Suomen armeijan ensimmäiseksi esikunnaksi.
URI: URN:ISBN:978-952-222-144-5
http://hdl.handle.net/10138/21809
Päiväys: 2009-11-06
Avainsanat: poliittinen historia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot