Sustainable forest management : ecologically sound and socially accepted

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6106-6
Title: Sustainable forest management : ecologically sound and socially accepted
Author: Vierikko, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Environmental Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation explored the ecological dimension of ecologically sustainable forest management in boreal forests, and factors of the socio-cultural dimension that affect how the concept of ecologically sustainable forest management is defined. My approach was problem-oriented and generalistic-holistic. I examined associations between the abundances of wildlife groups (grouse, large predators, small predators, ungulates) and Siberian flying squirrels, and their co-occurrence with tree structural characteristics at the regional level. The trade-offs between ecological, social and economic sustainability in forestry were explored at the regional scale. I identified a potential 'shopping basket' of regional indicators for ecologically sustainable forest management, combining the relative abundance of Siberian flying squirrels, a wildlife richness index (WRI) for grouse, diversity indices of saw-timber trees, tree age classes and the proportion of old-growth (> 120 yr) forests. I suggest that the close association between forestry activity, the proportion of young forests (< 40 yr) and a WRI for small predators can be considered as potential 'alarm bells' for regions in which the creation of trade-offs (negative relationships) between economic and ecological components of sustainable forestry is ongoing. Explorative analyses revealed negative relationships between forestry activity and a WRI of 16 game species, the WRI for grouse and tree age diversity. Socially sustainable communities compete less intensively with ecological components of forests than communities where forestry is important. Interestingly, forest ownership types (farmers, other private forest owners, the forestry industry, the State) correlated significantly with the co-occurrence of flying squirrels, grouse and diverse forest structural characteristics rather than, for instance, with the total number of protection areas, suggesting that private forest ownership can lead to increased ecological sustainability. I examined forest actors’ argumentation to identify characteristics that affect the interpretation of ecologically sustainable forest management. Four argumentation frame types were constructed: information, work, experience and own position based. These differed in terms of their emphasis on external experts or own experiences. The closer ecologically sustainable forest management is to the forest actor’s daily life, the more profiled policy tools (counselling, learning through experiences) are needed to guide management behaviour to become more ecologically sound. I illustrated that forest actors interpret, use and understand information through meaningful framing. I analysed the extent to which ecological research information has been perceived in the Forestry Development Centre TAPIO’s recommendations and revised PEFC Finland criteria. We noticed that the political value for decaying wood was much lower in PEFC Finland critera (4 m3) than could be expected as a socially acceptable level (9 m3) or ecologically sound (10-20 m3). I consider it important for scientists to join political discourses and become involved in policy making concerning sustainable forest management to learn to present their results in a way that is reasonable from the user’s perspective.Kestävä kehitys metsäalalla tänä päivänä tarkoittaa kulttuuristen, sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten kestävyyskomponenttien tasavertaista huomioimista päätöksenteossa. Kestävä metsätalous on metsäluonnossa tapahtuvaa toimintaa, jolla on aina välitön ja välillinen vaikutus ympäristöönsä. Käsitteen määrittämiseen ja sitä kautta toimintaan vaikuttavat toisaalta sosio-kulttuuriset tekijät. Väitöstyöni teeman dualistisesta ominaispiirteestä johtuen tutkin kestävää metsätaloutta luonnontieteellisenä ja sosio-kulttuurisena ilmiönä. Analysoin metsien ekologisesti kestävää käyttöä ja ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kestävyyskomponenttien välisiä vaihtosuhteita hyödyntäen olemassa olevia seutukuntatason sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia kuvaavia tilastoja sekä 16 riistalajin, liito-oravan sekä valtakunnallisen metsien inventointiaineistoja. Tulosten perusteella tutkimusalueen Pohjanmaan seutukunnat olivat tarkasteltujen mittareiden perusteella ekologisesti toimivampia kuin Savon ja Keski-Suomen seutukunnat. Jälkimmäisellä alueella ekologisten ja taloudellisten arvojen oletettiin olevan toisiaan pois sulkevia, kun taas Pohjanmaan alueella ei vahvaa vaihtosuhdetta havaittu. Metsänomistajarakenne selitti parhaiten alueellisia eroja. Päättelimme, että pienmetsänomistajien harjoittama metsätalous voi johtaa puuston monipuolistumiseen ja ikääntymiseen, tästä näyttävät hyötyvän tietyt metsälajit. Tarkastelin metsätoimijoiden tulkintaa ja käsityksiä kestävästä metsien käytöstä ja ekologisesta kestävyydestä. Metsien kestävän käytön sosiaalisissa reunaehdoissa on kyse kulttuuristen, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutuksista, jotka muokkaavat metsätoimijoiden käsityksiä metsien ekologisesta hyvyydestä. Metsätoimijoiden arkinen toimintaympäristö voi asettaa tiukatkin reunaehdot sille miten he määrittelevät ekologisen kestävyyden. Ekologista kestävyyttä tulkittiin joko tukeutumalla ulkopuolisiin asiantuntijoihin, ammentamalla omista kokemuksista, korostamalla omaa ammattivelvollisuutta, luottamalla omaan asiantuntemukseen tai tekemällä asiasta valta- ja hallintakysymyksen. Tieteellisellä tutkimuksella ei ole merkittävää vaikutusta kun toimija tulkitsee ekologisesti kestävää metsien käyttöä. Myös poliittisia ohjauskeinoja määriteltäessä kilpailevat arvot ja intressit kohtaavat, jolloin kriteerit tai luonnonhoidon ohjeet monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ekologisen kestävyyden edistämiseksi on vahvasti sidoksissa kulloisenkin hetken sosiaalisiin ja poliittisiin arvoihin. Tutkimukseni mukaan suomalaisen PEFC-metsäsertfioinnin kriteerit mm. säästöpuun määrälle perustuvat pikemminkin poliittisiin arvoihin kuin tieteellisesti määritettyihin ekologisiin reunaehtoihin metsälajien selviytymiseksi.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6106-6
http://hdl.handle.net/10138/22079
Date: 2010-04-16
Subject: ympäristötieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sustaina.pdf 997.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record