"Semmonen haavekoulu. Että ois tarpeeks resursseja." : Opettajien kokemuksia ja odotuksia inkluusiosta valmistavassa opetuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075358
Title: "Semmonen haavekoulu. Että ois tarpeeks resursseja." : Opettajien kokemuksia ja odotuksia inkluusiosta valmistavassa opetuksessa
Author: Jormanainen, Emmi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075358
http://hdl.handle.net/10138/222876
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. The City of Helsinki is developing the education of newly arrived immigrants towards inclusion of pupils in basic education in spite of separate reception classrooms. The aim of this study was to find out, how teachers define the concept of inclusion in relation to the instruction preparing for basic education. Moreover, the study was interested in teachers' experiences and expectations of this inclusive model. The aim was to find out about the kind of support teachers need when teaching newly arrived migrant pupils. Based on this study it is possible to develop preparatory education as well as further professional training to provide the appropriate support for teachers. Methods. The research was conducted through two group-interviews with six teachers altogether. The teachers worked as class teachers or subject teachers in two different schools. The inclusive model was put into practice in one of the two schools. In addition, the aims of the preparatory education in the City of Helsinki were established from an interview with a specialist from the Educational Department. The data of this study was analysed by means of qualitative content analysis and actantial analysis. Results and conclusions. The interviewees considered inclusion as responding to the aims of education and the changing social fabric in Finland. They believed the inclusive model to be an ethical way to teach newly arrived migrant pupils, as the model enables participation in the classroom and school community better than the separate reception classroom does. However, poor knowledge of Finnish was regarded as the most challenging factor affecting the activity of these pupils. Further practical guidance as well as clearer goals for education of newly arrived immigrants and teacher's role in it were required. Teachers also wished for sufficient resources and new kind of school structures to enable more efficient collaboration with colleagues and teaching assistants. Based on the results of this study it is possible to develop guidance and support for teachers to teach newly arrived migrant children in basic education. Moreover, the resources can be targeted to promoting teachers' know-how and positive attitude to support the participation and learning of newly arrived immigrants.Tavoitteet. Helsingin kaupungin tavoitteena on kehittää valmistavaa opetusta ryhmämuotoisuuden sijaan kohti yleisopetuksessa toteutettavaa inklusiivista mallia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka opettajat määrittelevät inkluusion käsitettä valmistavaan opetukseen liittyen. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli, millaisia kokemuksia ja odotuksia opettajilla on inklusiivisesta valmistavan opetuksen mallista. Kokemusten avulla haluttiin selvittää myös, mihin opettajat tarvitsevat tukea opettaessaan juuri Suomeen saapuneita maahanmuuttajaoppilaita. Tutkimuksen avulla valmistavan opetuksen järjestelyjä ja opettajien täydennyskoulutusta voidaan kehittää niin, että opettajat saavat työhönsä tarkoituksenmukaista ohjausta ja tukea. Menetelmät. Tutkimukseen kerättiin aineisto kahden ryhmähaastattelun avulla, joihin osallistui yhteensä kuusi opettajaa. Opettajat olivat luokanopettajia ja aineenopettajia kahdesta eri koulusta, joista toisessa oli käytössä inklusiivinen valmistavan opetuksen malli. Lisäksi haastateltiin Helsingin kaupungin opetusviraston asiantuntijaa kaupungin valmistavan opetuksen tavoitteista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja narratiivien aktanttianalyysin avulla. Sisällönanalyysilla selvitettiin opettajien inkluusiolle antamia määritelmiä sekä tuen tarpeita valmistavan opetuksen toteutukseen liittyen. Narratiivien aktanttianalyysilla tarkasteltiin ja vertailtiin opettajien sanoittamia kokemuksia juuri Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien opetuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajat määrittelivät inkluusion ajankohtaiseksi vastaajaksi koulutuksen tavoitteisiin ja väestörakenteen muutoksiin. He näkivät inklusiivisen valmistavan opetuksen eettisesti oikeaksi tavaksi toteuttaa juuri Suomeen tulleen oppilaan koulutus, sillä malli mahdollistaa osallisuuden koulu- ja luokkayhteisössä erillistä valmistavaa luokkaa paremmin. Heikompi suomen kielen taito vaikeutti kuitenkin opettajien kokemusten mukaan eniten oppilaiden toimijuutta. Opettajat kokivat tarvitsevansa lisää käytännön ohjausta sekä selkeyttä valmistavan opetuksen tavoitteisiin ja omaan rooliinsa sen toteuttajana. He toivoivat riittävästi resursseja sekä uudenlaisia koulutyön rakenteita, jotka mahdollistaisivat nykyistä paremmin yhteistyön kollegojen sekä koulunkäyntiavustajien kanssa. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää opettajien ohjausta valmistavan opetuksen toteuttamiseen yleisopetuksessa. Lisäksi resurssit voidaan kohdistaa sellaisiin tekijöihin, jotka lisäävät opettajien voima-varoja ja edesauttavat positiivista asennetta maahanmuuttajaoppilaiden osallisuuden sekä oppimisen tukemisessa.
Subject (yso): valmistava opetus
inkluusio
maahanmuuttajat
opettajat
työnohjaus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
emmi_jormanainen_pg2017.pdf 1.023Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record