Ruokapuhe ruokakasvatuksen välineenä espoolaisessa päiväkodissa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075344
Title: Ruokapuhe ruokakasvatuksen välineenä espoolaisessa päiväkodissa
Author: Eloranta, Oona
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Päiväkodin ruokakasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen ruokailutottumusten ja ruokasuhteen muodostumisessa. Henkilökunnan kannustava ja myönteinen ruokapuhe vaikuttaa suotuisasti lapsen ruokailuun, kun taas painostava tai pakottava vuorovaikutus heikentää lapsen ruokasuhdetta. Päiväkotien ruokakasvatus tulee kokemaan muutoksia syksyllä 2017, kun varhaiskasvatussuunnitelman perusteet päivittyvät. Uusien säädösten myötä päiväkotien ruokakasvatuksen merkitys korostuu ja muuttuu aiempaa tavoitteellisemmaksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ruokakasvatusta tällä hetkellä toteutetaan osana varhaiskasvatusta espoolaisessa päiväkodissa, ja miten ruokakasvatuksen eri osa-alueet ovat esillä päiväkodin henkilökunnan ruokapuheessa. Tutkimuksen näkökulmana on ruokapuhe osana ruokakasvatusta. Menetelmät. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin etnografisesti osallistumalla yhden espoolaisen päiväkotiryhmän aamiais-, lounas- ja välipalahetkille kahden viikon ajan. Aineisto kerättiin äänittämällä päiväkodin henkilökunnan ja päiväkotiryhmän lasten puhetta sekä havainnoimalla ruokailutilanteita ja tekemällä muistiinpanoja. Laadullisen aineiston tueksi kerättiin määrällinen tutkimusaineisto laskemalla päiväkodin henkilökunnan puheessa esiintyvien ruokakasvatuksen osa-alueiden esiintymistiheyksiä ennalta laaditun taulukon avulla. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelun keinoin. Päiväkotiryhmään kuului 21 lasta, yksi lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi läsnä oli toisinaan harjoittelija, vapaaehtoistyöntekijä tai sijainen. Tulokset ja johtopäätökset. Päiväkotiryhmän henkilökunnan ruokapuheessa olivat mukana kaikki ruokakasvatuksen osa-alueet, mutta niiden painotukset vaihtelivat suuresti. Ruokakasvatuksessa korostuivat ruoan maistaminen ja pöytätavat. Henkilökunnan ruokapuhe oli sävyltään pääosin myönteistä ja lapsille puhuttiin ruoan alkuperästä sekä ruoanvalmistusmenetelmistä. Puheessa ei ollut juurikaan viittauksia lasten nälän- tai janontunteeseen, eikä tarjolla olleita ruokia aina nimetty lapsille. Lapsia ei kannustettu lautasmallin käyttöön. Erilaiset ruokakulttuurit tai ruokaan liittyvä vastuullisuuskasvatus eivät olleet ruokapuheessa kovin vahvasti läsnä. Tulosten perusteella päiväkodin ruokakasvatusta voitaisiin kehittää tasapainottamalla eri osa-alueita, jolloin ruokakasvatus täyttäisi paremmin kaikki sille asetetut tavoitteet myös uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tullessa voimaan.Aims. Food education in daycare has a significant impact on children’s eating habits and in forming children’s attitude towards food. Encouraging and positive food talk has a positive effect on children’s eating, while pressuring or forcing interaction lowers children’s attitude towards food. Food education in daycare centers will experience changes in the fall of 2017, when The National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care in Finland are updated. With the new regulations, the importance of food education will be emphasized and it will become more goal orientated. The aim of this study is to find out how food education is currently being implemented as a part of early childhood education in a daycare center in Espoo, and how the different areas of food education are presented in food talk of the daycare centers personnel. Methods. The material of the qualitative study was collected ethnographically by attending breakfast-, lunch- and snack times for the duration of two weeks in a daycare center in Espoo. The material was collected by recording the daycare centers personnel and the children speaking as well as by observing dining situations and making notes. Quantitative research data was collected to support the qualitative data by calculating the frequency of food talk themes with a predetermined table. Qualitative research material was analyzed by thematising. The nursery group consisted of 21 children, one teacher and two nurses. A trainee, a volunteer or a substitute was occasionally present. Results and conclusions. The daycare centers food talk included all the different areas of food education, but their emphasis varied greatly. Most emphasized ones were tasting the food and table manners. The personnel spoke to the children about the food mainly in a positive tone and they also spoke to the children about the origin and methods of cooking the food. There was hardly any reference to hunger or thirst of the children, and the names of the foods being served were not always told to the children. Children were not encouraged to use the food plate model. Various food cultures or food-related responsibility education were not very strongly present in the food talk. Based on the results, food education in the daycare center could be developed by balancing different areas, so that food education would better meet all the goals set for it, even when the new National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care will come into force.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201709075344
http://hdl.handle.net/10138/222948
Date: 2017
Subject: ruokakasvatus
ruokapuhe
varhaiskasvatus
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Oona_Eloranta_pg_2017.pdf 1.084Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record