Nuorten ilvesten elinympäristön käyttö dispersaalin aikana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709225407
Title: Nuorten ilvesten elinympäristön käyttö dispersaalin aikana
Author: Viitanen, Ville
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709225407
http://hdl.handle.net/10138/224553
Thesis level: master's thesis
Discipline: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Pro gradu työssäni tutkin nuorten ilvesten (Lynx lynx) elinympäristön käyttöä dispersaalin aikana. Selvitin aineiston avulla, minkälaisia elinympäristöjä ja maaston muotoja (korkeusluokkia) ilvekset käyttävät dispersaalin aikana. Vastaavanlaisia tutkimuksia ei Suomessa ole tehty paljoa, joten kyseessä on uuden tiedon tuottaminen. Tutkimus on tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) seuranta-aineistoon pohjautuen. Tutkimuksessani on kolme tutkimuskysymystä. 1) Onko elinympäristötyypillä merkitystä dispersaaliin, ja miten elinympäristöjen käyttö jakautuu sukupuolten välillä? 2) Onko maanpinnan korkeudella merkitystä dispersaalin aikana, ja miten korkeusluokat jakautuvat sukupuolten välillä? 3) Kumpi sukupuoli dispersoi pitemmän matkan? Tutkimusalue oli Etelä-Suomi Jyväskylän korkeudelle saakka. Tutkimusaineistossa oli yhteensä yhdeksän urosta ja seitsemän naarasta. Aineisto oli kerätty vuosien 2008 – 2014 välisenä aikana. GPS- pannalla varusteltujen ilvesten paikannuspisteet siirrettiin ArcGIS 10.3.1 paikkatieto-ohjelmaan. Analyyseissa käytettiin paikannuspisteiden lisäksi Corine Land Cover -2012 elinympäristötyyppi aineistoa ja maanpinnan DEM (Digital elevation model) korkeusmalli aineistoa. Corine aineiston järjestelin kahdeksaan eri luokkaan, ja korkeusmallin kahteenkymmeneen. Ilvesten paikannuspisteet piirrettiin reiteiksi, joiden vyöhykkeeksi asetettiin neljä kilometriä. Lisäksi jokaiselle paikannuspisteelle tehtiin oma halkaisijaltaan kymmenen metrin kokoinen vyöhyke. Näiden vyöhykkeiden avulla katsottiin, kuinka elinympäristötyypit ja maanpinnan korkeus sijoittuvat kunkin ilveksen dispersaalille. Dispersaalin pituus laskettiin kahdella eri tavalla: A1-B1 - matka oli lähtö- ja päätepisteen välinen etäisyys ja A2-B2 -matka oli dispersaalin kokonaispituus kaikkien paikannuspisteiden kautta. Tilastolliset testaukset tein Mann Whitney -U testillä. Tulokset osoittivat, että urosten ja naaraiden keskinäinen elinympäristötyyppien käyttö jakaantui tasaisesti tutkimusalueen elinympäristötyyppien mukaan. Tilastollista merkitsevyyttä oli kahden luokan suhteen: naaraat olivat käyttäneet reittitasolla enemmän suoalueita ja pistetasolla havumetsiä, kuin urokset. Urosten elinympäristöjen käytöllä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Kompositioanalyysin tulokset osoittavat ilvesten suosivan dispersaalin aikana eniten seka- ja havumetsätyyppiä, sekä peltoja ja laitumia. Elinympäristötyypin valinta ei tapahdu sattumanvaraisesti. Maan korkeusluokissa sukupuolten välillä ei ollut eroja, vaikka yhdellä luokalla oli tilastollista merkitsevyyttä. Pääsääntöisesti ilvekset suosivat korkeita paikkoja. Urokset kulkivat pääsääntöisesti pitemmän matkan kuin naaraat. Aineistossa oli yksi naaras, joka oli poikkeavasti kulkenut muita naaraita pidemmän matkan. Kokonaismatkan pituuden ja dispersaalin vuorokausien määrän välillä oli vahva positiivinen korrelaatio. Matkaindeksi, eli kuljetun matkan suoraviivaisuus ei juuri eronnut sukupuolten välillä. Pro gradun tuloksia hyödynnetään laajemmassa ilvestutkimuksessa.In my Master’s Thesis I researched young lynxes ́ (Lynx lynx) use of habitat during dispersal. When analysing different research materials, I found out what kind of habitats and topography young lynxes use during their dispersal. There haven ́t been many researchs in this area in Finland before, therefore this research is providing new information to the subject. The Natural Resources Institute in Finland provided the tracking materials for the research. In this work I have three research questions. 1.) Does different habitat types affect to dispersal and does the use of habitat types vary between male and female? 2.) Does topography affect to dispersal and how does the topography classes are divided between male and female? 3.) Which sex disperses further? The studied area was Southern Finland, below the city of Jyväskylä. My research material contained nine male and seven female lynxes. The material was collected during years 2008 – 2014. Lynxes in the study had a GPS -collar, enabling position tracking. The gathered positioning points were transferred to ArcGIS 10.3.1 geographic program. Besides positioning points, the Corine Land Cover -2012 habitat map and DEM (Digital elevation model) topography were used in the study. I classified Corine materials to eight different categories and DEM materials set to twenty different categories. I converted the lynxes ́ positioning points into trails. The trail zone was set to four kilometres. Also, an individual zone with a radius of ten meters was set for each positioning point. When analysing these zones, I was able to find out what kind of habitats and topography lynxes use during dispersal. The length of the dispersal was calculated in two ways: A1-B1 the length of the dispersal was the distance between the start and end points. A2-B2 the length of the dispersal was the total length between all positioning points. I used the Mann Whitney -U test for the statistic testing. The results of this study show that male and female lynxes ́ use of habitats in the research area was divided evenly. Two classes showed statistically significant results: females favour peatlands in four kilometers dispersal trail zone. In ten meters positioning point zone females favour more coniferous forest. There were no special characteristics in males ́ use of habitats. The results of composition analyze show that lynxes favour mixed- and coniferous forests and fields. Selection of habitats wasn’t random. There were no difference in the use of topography between males and females, although one topography class was statistically significant. Mainly lynxes favour higher topography. The results show that males disperse further than females. There was, however, one female, whose dispersal was abnormally longer when compared to the other females. There was a strong positive correlation between the total length of the dispersal and the time used for the dispersal Generally there was no difference between the linearity of the dispersal trails of males and females. The results of this Master’s Thesis are used in the national lynx research project.
Subject: Lynx lynx
GIS
Corine Land Cover -2012
dispersal
habitat
ilves
dispersaali
elinympäristö
korkeusluokka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Viitanen_Ville_Pro_Gradu_2017.pdf 1.163Mb PDF View/Open
Viitanen_Ville_tiivistelma_2017.pdf 147.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record