Rethinking Recognition: Transnational Families and Belonging in Law

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3718-0
Title: Rethinking Recognition: Transnational Families and Belonging in Law
Author: Mustasaari, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation investigates how transnational family relationships come to assume legal character, how and for what purposes ‘legality’ is invoked; and analyses the ways in which the recognition of transnational family relationships generate belonging or non-belonging and how these belongings are constructed in legal practice and argumentation. Finally, it explores whether recognition theory might offer grounds for rethinking social justice in relation to transnational families. It traverses three fields of law: family law, private international law and migration law. The dissertation examines the research subject at four different sites: Muslim marriage practices in Finland; religion, culture and the concept of gender equality within the framework of The Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women (CEDAW); legislation in the Nordic countries on family reunification; and selected court cases on family reunification from the Supreme instances in Finland and Sweden, and the European Court of Human Rights and the European Court of Justice. At each site, research material differs and consequently different methodologies are applied, but the overall theoretical framework of the dissertation is socio-legal; feminist intersectionality in particular is used as an analytical approach. The dissertation consists of six articles that from different perspectives examine the ways in which transnational families are recognised and regulated in law. Article I, ‘Between “official” and “unofficial”: Discourses and practices of Muslim marriages in Finland’, draws on qualitative data from interviews with imams and other staff in eight Helsinki-based mosques, individuals, and bureaucrats; and cases collected from four local register offices and three district courts. It traces the ‘legality’ of Muslim marriages in mosques, practices of selected individual Muslims, and state institutions concerned with the registration and validity of marriages. Article II, ‘CEDAW and the Riddle of Diversity: Can Culture, Traditions or Religion Justify Economic Inequalities Embedded in Family Laws?’, focuses on the issue of culture and human rights law through a discussion of the concept of equality underpinning the CEDAW Convention. Article III, ‘Ruling on belonging: transnational marriages in Nordic immigration laws,’ examines the immigration regimes concerning marriage migration in the Nordic countries, all of which have introduced considerable restrictions on family reunification in their Aliens Acts in recent years. Article IV, ‘The “nuclear family paradigm” as a marker of rights and belonging in transnational families,’ and Article V, ‘The married child belongs to no one? Legal recognition of forced marriages and child marriages in the reuniting of families,’ argue that by invoking the discourses of status and relationship, the tensions and intersections of different legal fields are controlled, all the while the image of unitary law is maintained. Article VI, ‘Best interests of the child in family reunification - a citizenship test disguised?’ examines how the rights of the child become paradoxical when applied as part of the proportionality assessment used for the purposes of family reunification, and how a non-belonging identity is actively constructed for a citizen-child in the argumentation of the case. The dissertation adds to the studies on transnationalism and develops the notion of intersectionality from the specific perspective of legal research.Väitöskirjassa tarkastellaan, miten transnationaalisten perhesuhteiden oikeudellisuus muodostuu ja millä tavoin perhesuhteiden tunnistaminen ja tunnustaminen konstruoi kuulumista ja kansalaisuutta oikeudellisessa argumentaatiossa. Teoreettisena viitekehyksenä on tunnistaminen/tunnustaminen (recognition). Väitöskirja liikkuu perheoikeuden, kansainvälisen yksityisoikeuden ja maahanmuutto-oikeuden kentillä. Tutkimuksessa hyödynnetään monipaikkaisen etnografian lähtökohtaa, jossa tutkittavaa ilmiötä seurataan erilaisissa konteksteissa. Näitä 'paikkoja' tai konteksteja tutkimuksessa on neljä: islamilaiset avioliittokäytännöt Suomessa; uskonnollisiin normeihin ja tasa-arvoon liittyvät diskurssit erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) järjestelmässä; perheenyhdistämisen edellytyksiä koskeva lainsäädäntö Pohjoismaissa; sekä valikoidut perheenyhdistämistä koskevat tapaukset Suomesta, Ruotsista, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja EU tuomioistuimesta. Väitöskirja koostuu kuudesta artikkelista sekä yhteenveto-osasta. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan Suomessa solmittavia islamilaisia avioliittoja ja sitä, miten uskonnollisen avioliiton oikeudellisuus muodostuu ja miten uskonnollisia avioliittoja tunnistetaan ja säännellään erilaisissa tilanteissa. Artikkelin aineistona on kahdeksassa helsinkiläisessä moskeijassa tehdyt haastattelut sekä yksilö- ja viranomaishaastattelut. Lisäksi aineistona on analyysi maistraatin asiakirjoista koskien perhesuhteiden rekisteröintiä, avioliiton esteiden tutkintaa ja isyyden vahvistamista sekä analyysi kolmessa käräjäoikeudessa vuosina 2014-2015 ratkaistuista isyyden kumoamista koskevista asioista. Toisessa artikkelissa käsitellään tasa-arvon käsitettä ihmisoikeusdiskurssissa erityisesti CEDAW-sopimuksen järjestelmässä. Tarkastelun kohteena on kulttuurin, uskonnon ja oikeudellisen pluralismin merkitys tasa-arvon toteutumiselle perheessä. Kolmannessa artikkelissa tarkastellaan perheenyhdistämistä koskevia ehtoja Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen ulkomaalaislaeissa, erityisesti toimeentulo- ja integraatioedellysten kiristymistä viime vuosina. Neljäs, viides ja kuudes artikkeli käsittelevät oikeudellista argumentaatiota perheenyhdistämistä koskevissa ratkaisuissa. Artikkeleissa tarkastellaan, miten ydinperheen käsite yhtäältä hallitsee perhestatuksen kautta tapahtuvaa perheenyhdistämistä ja toisaalta mahdollistaa statuksen kyseenalaistamisen ihmissuhteen aitoutta ja olemassaoloa koskevan suhteen diskurssin kautta. Esimerkkeinä mainitaan lumeavioliitot sekä alaikäisten avioliitot, jotka maahanmuutto-oikeudellisessa kontekstissa tunnustetaan alaikäisen ja hänen vanhempansa välisen perheyhteyden purkavana suhteena, joka kuitenkaan ei välttämättä perusta pätevää perheyhteyttä alaikäisten puolisoiden välille. Väitöskirjassa väitetään, että perhesuhteiden oikeudellisuus on monitahoinen ilmiö, jota ei tule lähestyä pelkästään posiitivisen oikeuden pätevyyttä koskevan käsitteistön kautta, koska tällöin ei kyetä näkemään, mitä merkityksiä oikeudellisuudella eri konteksteissa on. Perhesuhteiden monitahoinen oikeudellisuus luo kuulumista ja sosiaalista ulossulkemista ja siten uudistaa yhteiskunnallisia hierarkioita. Emansipatorisesta potentiaalistaan huolimatta ihmisoikeudet saattavat käytännössä vahvistaa hierarkioita. Johtopäätöksenä esitetään, että tapauskohtaisten harkinnan ja oikeuksien lisäksi huomiota tulisi kiinnittää yhteiskunnan rakenteisiin, ja esimerkiksi perhemaahanmuuttoa koskevat ratkaisut tulisi nähdä osana perhepolitiikkaa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3718-0
http://hdl.handle.net/10138/225021
Date: 2017-10-20
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
RETHINKI.pdf 670.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record