Kansaneläkelaitos (Kela)

Recent Submissions

  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Mäkkylä, Katja; Simanainen, Miska (Kela, 2018)
    Perustuloa on viime vuosina käsitelty suomalaisessa ja kansainvälisessä mediassa aikaisempaa useammin. Perustuloaloitteita on tehty eri maiden vaaleissa, ja Sveitsissä perustulosta järjestettiin jopa kansanäänestys. Eri maissa on myös ryhdytty suunnittelemaan ja toteuttamaan kenttäkokeita erilaisista perustulomalleista. Suomessa aloitettiin vuoden 2017 alussa kaksivuotinen perustulokokeilu. Julkinen keskustelu perustulosta kasvoi kuitenkin merkittävästi jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Keskustelun intensiteetti on pysynyt suurena jatkuen kokeilun ensimmäisen toimeenpanovuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, miten perustuloa koskeva julkinen keskustelu on kehittynyt ennen kokeilua ja kokeilun aikana. Tutkimusaineistona käytimme hakusanalla perustulo rajattua media-aineistoa, joka sisälsi kattavan joukon suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, puolue- ja järjestölehtiä, yhteiskunnallisten organisaatioiden verkkosivuja sekä mm. poliitikkojen blogeja. Sosiaalisen median osalta aineistomme sisälsi myös perustulo- tai basic income -termejä sisältävät tviitit yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitteristä. Ensiksi tilastoimme perustulojuttujen lukumääriä ja eri mediaryhmien osuuksia perustulokirjoittelusta. Sosiaalisen median osalta tilastoimme perustulotviittien lukumääriä ja eri hashtagien käyttöä. Tarkastelimme eri medioita ajallisesti myös rinnakkain. Toiseksi analysoimme laadullisesti perustulojuttujen ja tviittien sisältöä. Tarkastelimme, miten perustulosta keskustellaan, ketkä keskusteluun osallistuvat ja kenen/mistä näkökulmasta keskustelua käydään. Laadullisen analyysin aineisto koostui perustulojutuista, joita oli eniten kommentoitu Twitterissä, ja näiden juttujen jakamisessa käytetyistä tviiteistä. Tutkimus osoittaa, että perustulon asema julkisen keskustelun teemana on vahvistunut. Perustuloa esitettiin usein vaihtoehdoksi tai vertailukohdaksi, kun pohdittiin sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Asiantuntijoiden ja aktivistien lisäksi perustulokeskusteluihin osallistui yhä enemmän kansalaisia, ja keskustelun uudeksi ulottuvuudeksi nousi kokeiluun osallistuvien omakohtaiset kokemukset. Suomalainen keskustelu perustulosta keskittyi työllisyysvaikutuksiin ja oli näin ollen näkökulmiltaan ja tavoitteiltaan suppeampaa kuin kansainvälinen keskustelu aiheesta. Toisaalta keskustelun fokus vastasi niitä kysymyksiä, joihin Suomen perustulokokeilulla etsitään vastauksia. Tämä voi luoda paremmat edellytykset sille, että kokeilun tuottama tutkimustieto palvelee poliittista päätöksentekoa ja julkisen mielipiteen muodostumista.
  • Raittila, Simo; Korpela, Tuija; Ylikännö, Minna; Laatu, Markku; Heinonen, Hanna-Mari; Jauhiainen, Signe; Helne, Tuula (Kela, 2018)
    Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, johon voi syntyä oikeus silloin, kun toimeentuloa ei pysty muutoin turvaamaan ja käytettävissä olevat rahat eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun elintasoon. Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena ovat nuoret perustoimeentulotuen saajat ja kiinnostus on etenkin siinä, miksi osalla nuorista, jotka ylipäätään ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajissa, toimeentulotuen saanti pitkittyy. Vuonna 2017 koko väestöstä 7,3 prosenttia sai perustoimeentulotukea, mutta nuorilla 18–24-vuotiailla vastaava osuus oli 18 prosenttia. Kaiken kaikkiaan nuoria perustoimeentulotuen saajia oli Suomessa vuonna 2017 lähes 85 000. Syitä nuorten muita yleisempään perustoimeentulotuen saantiin on monia. Nuoret ovat työmarkkinoilla epävarmemmassa asemassa, heidän työttömyysetuuksien saantiinsa kohdistuu tiukennettuja ehtoja eikä heille ole tyypillisesti kertynyt merkittävää varallisuutta, jota voi realisoida silloin, kun ansiotulot ovat pienet tai niitä ei ole. Usein toimeentulotuen saanti on lyhytaikaista, ja tulostemme mukaan noin puolet nuorista poistuu perustoimeentulotuelta ennen kuin tuen saanti pitkittyy yli neljän kuukauden. Selvityksemme pohjautuu alun perin Sosiaali- ja terveysministeriön toiveeseen selvittää nuorten perustoimeentulotuen saantia Kelan rekisterien avulla. Tulosten mukaan perustoimeentulotuen saanti pitkittyy erityisesti yksin asuvilla, yksinhuoltajilla ja maahanmuuttajanuorilla. Toimeentulon ongelmat liittyvät nuorilla yhtäältä ensisijaisille etuuksille pääsemisen vaikeuteen ja toisaalta erityisesti kaupungeissa asumisen korkeisiin kustannuksiin. Taustalla on todennäköisesti myös terveydellisiä ongelmia. Tässä selvityksessä emme valitettavasti ole voineet keskittyä toimeentulotuen saannin ja terveyden välisen yhteyden tarkasteluun. Suurin osa selvityksemme nuorista perustoimeentulotuen saajista on työttömiä, mutta vain osa heistä saa työttömyysturvaetuuksia. Vajaa puolet perustoimeentulotukea saaneista nuorista oli kokonaan vailla ensisijaisia etuuksia toimeentulotuen saannin alkaessa. Heistä yli puolella oli taustalla työttömyysturvan saannin estävä työvoimapoliittinen lausunto. Nuorten toimeentulotuen saajien tilannetta voitaisiinkin parantaa edistämällä oikeutta ensisijaisiin etuuksiin. Toisaalta on tarpeellista kehittää Kelassa tehtävää asiakasohjausta kuntiin niin, että nuoret saavat tarvitsemansa palvelut.
  • Koskinen, Hanna (Kela, 2018)
    This study examines the impact of the implementation of a generic reference price system on pharmaceutical prices and competition within the market. The focus is particularly on antipsychotic medications. Furthermore, the impact of reference pricing on previously implemented generic substitution is assessed. Antipsychotics and antidepressants were, in terms of value, among the fastest growing pharmaceutical groups in Finland at the turn of the 21st century. For antipsychotics, most of the cost growth resulted from the rise in the mean daily cost of treatment, whereas the main reason for antidepressant cost growth was the increased number of patients. The implementation of reference pricing decreased the daily cost of the studied antipsychotics. The decreases ranged from 30% to 66% in the short term and from 25% to 51% in the medium-to-long term. When the study was extended to other pharmaceutical groups, the average decrease was 35% at the end of the first year, 56% at the end of the second year and 60% at the end of the third year. However, there were large differences in the size of the decrease between groups. Being included in the reference price system had the largest decreasing impact on prices. However, the reference price system’s impact on prices appeared to be waning; the later an active substance was included in the system, the higher the price level remained. In addition, the impact of the reference price system on previously implemented generic substitution remained low, and 2.5 years after the implementation of the reference price system it was almost non-existent. Generic pharmaceutical markets are highly concentrated in Finland. In addition, there is an overall lack of transparency in the pharmaceutical distribution chain. Further research is needed on the barriers of entry and on the role different operators of the pharmaceutical distribution chain have in promoting price competition in the generic market sector.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä, 2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Kansaneläkelaitos, Kela; Folkpensionsanstalten, FPA; Social Insurance Institution of Finland, Kela (Kela, 2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Honkanen, Pertti (Kela, 2018)
    Tässä työpaperissa tarkastellaan suomalaisten elinajan odotteen jakautumista erilaisiin toimintoihin tai statuksiin käyttämällä lähdeaineistona Tilastokeskuksen laskemia elinajan tauluja sekä työssäkäyntitilaston tietoja. Kun näiden lähteiden tiedot yhdistetään, voidaan selvittää työllisen ajan odote, työttömän ajan odote, opiskeluajan odote, eläkeajan odote ja muun toiminnan odote väestölle sukupuoliin jaoteltuna vuosille 1987–2016. Laskelmat mahdollistavat erilaiset pitkittäis- ja poikittaisvertailut etenkin sukupuolien kesken. Tietyn vuoden tiedot on mahdollista esittää sukupuolittain pinta-alakuvioina, joissa kuvioiden eri osien alat vastaavat eri toimintojen suhteellista osuutta ihmisen elinkaaressa. Tuloksissa havaitaan muun muassa työttömyysajan odotteen merkittävä kasvu 1990-luvun alun jälkeen 1990-luvun lamavuosiin tultaessa ja uudelleen vuoden 2009 globaalin finanssikriisin jälkeen. 2010-luvulla miesten ja naisten erot työllisyydessä ja työttömyydessä ovat kasvaneet: naisten työllisyysodote on miesten työllisyysodotetta pidempi ja työttömyysajan odote vastaavasti lyhempi. Eläkeajan odote on melko tasaisesti kasvanut, mutta uudempien tietojen valossa naisten eläkeodote ei enää pitene. Eläkeaika painottuu entistä selvemmin aikaan 65. ikävuoden jälkeen. Sitä ennen vietettävien eläkevuosien odote on pienentynyt. Naisten ja miesten eläkeajassa on edelleen suuri ero naisten hyväksi, mutta absoluuttinen ja suhteellinen ero eivät näytä olevan kasvusuunnassa. Eläkeajan odotteesta voidaan johtaa eläkkeellesiirtymisiän odote. Tätä tietoa verrataan Eläketurvakeskuksen indikaattoriin, joka on laskettu toisella menetelmällä. Laskelmia on mahdollista täydentää muista lähteistä saatavilla tiedoilla. Esimerkkinä on SISU-mikrosimulointimallin rekisteridatan käyttö muutamien odotelukujen laskentaan.
  • Honkanen, Mari; Sipilä, Raija; Komulainen, Jorma (Kela, 2018)
    Kehittämishankkeen loppuraportissa kuvataan Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Kelan yhteistyönä toteutetun Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen tavoitteet ja tuotokset, sekä arvioidaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Hanke toteutettiin vuosina 2015–2017 ja sen tavoitteina oli kehittää ja julkaista välineitä ja toimintamalleja tukemaan kuntoutukseen liittyvien hoitosuositusten toteutumista. Hanke jaettiin kahteen työpakettiin, joista ensimmäinen kohdentui terveydenhuollon ammattilaisiin ja toinen organisaatioihin. Hankkeen aikana laadittiin ja julkaistiin Käypä hoito -suositustyöryhmien kanssa yhteistyössä implementoinnin välineitä yhteensä 22 Käypä hoito -suositukseen. Välineitä laadittiin suosituksen implementointisuunnitelmaan pohjautuen. Välineitä olivat muun muassa Käypä hoito -suositusten potilasversiot, potilasohjeet ja luentomateriaalit sekä suositusaiheisiin liittyvät videot. Lisäksi järjestettiin kuntoutusaiheisiin keskittyviä seminaareja terveydenhuollon ammattilaisille ja hoitosuosituksiin liittyviä koulutuksia lääketiedetapahtumissa. Yhteistyössä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa järjestettiin alueellisia seminaareja ja laadittiin viiteen Käypä hoito -suositukseen hoitoketjukuvauksia varhaisesta epäilystä kuntoutukseen. Lisäksi laadittiin yleinen implementointisuunnitelman malli, jota eri organisaatiot voivat käyttää laatiessaan paikallisia implementointisuunnitelmia. Implementointisuunnitelman mallia pilotoitiin yhden yhteistyöorganisaation kanssa. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin implementoinnin välineiden määrän osalta hyvin. Myös yhteistyö organisaatioiden kanssa toteutui hyvin, vaikkakin lyhyessä ajassa toteutetut konkreettiset muutokset organisaatioissa lienevät pieniä. Hankkeen ja sitä edeltävien kuntoutukseen liittyvien hankkeiden aikana kuntoutuksen ja toimintakyvyn huomioiminen on saatu oleelliseksi osaksi Käypä hoito -suosituksia.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
    Kelan sotilasavustustilasto 2017 sisältää keskeiset tiedot Kelan maksamista sotilasavustuksen perusavustuksesta, asumisavustuksesta, erityisavustuksesta, opintolainojen korkoavustuksesta ja elatusavustuksesta. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista ja maksetuista euromääristä.
  • Kansaneläkelaitos, Kela; Folkpensionsanstalten, FPA; Social Insurance Institution of Finland, Kela (Kela, 2018)
    Kelan kuntoutustilasto 2017 -julkaisu sisältää keskeiset tiedot Kelan kuntoutuspalveluista ja niiden ajalta toimeentuloturvana maksettavasta kuntoutusrahasta. Julkaisussa on tietoja kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista ja kuntoutusrahasta. Kelan kuntoutustilasto ilmestyy vuosittain.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)