Metsien suojelun ja hyödyntämisen arviointi - esimerkkinä Kainuu ja Koillismaa

Abstract

Metsien suojelu ja hakkuu ovat keskenään kilpailevia metsän käyttömuotoja. Päätös metsäalueen hyödyntämisestä tehdään yleensä taloudellisin perustein, vaikka useiden metsistä saatavien hyötyjen ja käyttöhaittojen taloudellista arvoa ei tunneta. Metsien suojelusta saadaan hyötyjä metsien monikäytön ja suojelualueiden olemassaolosta koettavan hyvinvoinnin kautta. Näitä käyttö- ja ei-käyttöarvoja on työssä verrattu metsän hakkuista saataviin tuloihin esimerkkilaskelmin kahdella erityyppisellä Kainuu-Koillismaan metsäalueella. Alueilla ei havaittu selviä eroja metsästyksen, kalastuksen, keruutuotteiden ja jokamiesulkoilun arvoissa, mutta merkittävin ero kokonaisarvossa saadaan alueiden välille luontomatkailun ansiosta.

Esimerkkilaskelmien tulosten siirtämistä Venäjän-Karjalan metsien arvottamiseksi käytettiin Benefit transfer -menetelmää. Benefit transferilla tarkoitetaan sitä, että markkinattomien hyödykkeiden arvottamistutkimuksista saatuja tuloksia hyödynnetään toisella alueella tai toisessa tapauksessa. Tässä työssä analysoitiin, millä ehdoilla suomalaisia arvottamistuloksia voitaisiin käyttää ympäristön tuottamien hyötyjen arvioinnissa Venäjän Karjalassa ja mihin suuntaan suomalaisia estimaatteja tulisi muuttaa, jotta ne vastaisivat Karjalan olosuhteita.

Päätökset metsäasioissa tehdään kulloinkin käytettävissä olevan parhaan tietämyksen sekä taloudellisten seikkojen perusteella. Jotta metsän käyttöarvot, virkistysarvot sekä olemassaoloarvot voidaan ottaa huomioon hakkuutuloja arvioitaessa, oli esimerkkilaskelmien tapainen vertailu metsän ympäristötaloudellisen kokonaisarvon määrittämiseksi tarpeen. Laskelmat perustuvat vuonna 1999 kerättyyn tietoon, mikä on huomioitava tuloksia käytettäessä. Lisäksi tekijät muistuttavat, ettei laskentamalli ole täydellinen. Kriittinen tarkastelu sekä riittävä perehtyminen aiheeseen auttavat löytämään parhaan mahdollisen vastauksen kysymykseen: mitä metsä maksaa?