Poikien ympärileikkaus monikulttuurisen yhteiskunnan määrittelykamppailuna : Kriittinen diskurssianalyysi Helsingin Sanomien uutisista

Abstract

Poikien uskonnollis-kulttuurisesta ympärileikkauksesta on kehittynyt suomalaisen monikulttuurisen yhteiskunnan kiistakysymys, jota aiemmin on tutkittu lähinnä oikeudelliselta kannalta. Tässä työssä tarkastelu kohdentuu aiheen käsittelyyn suomalaisessa julkisuudessa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten suomalainen valtavirtauutisointi kuvaa ympärileikkausaihetta ja millaista vallankäyttöä aiheen käsittelyyn liittyy. Tarkastelu jakautuu kolmeen tarkastelukohteeseen: aineiston puhujiin, aineiston diskursseihin sekä aineiston rakentamiin identiteetteihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Työn löyhänä metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaaliselle konstruktivismille pohjautuva kriittinen diskurssianalyysi. Keskeisimpiä teoreettisia tukipylväitä tutkielmassa ovat Norman Fairclough’n mediatekstien kriittisen diskurssianalyysin tutkimukseen kehitetty kolmitasoinen analyysimalli, Michael Foucault’n näkemys diskurssien liittymisestä oleellisesti vallankäyttöön sekä media- ja kulttuuritutkimuksen teoriat koskien kulttuurisia valta-asemia, niiden diskursiivista luonnetta ja merkitystä monikulttuurisen yhteiskunnan kontekstissa.

Tutkimusaineistona toimii keskeinen ja arvostettu suomalaisen julkisuuden osa, Helsingin Sanomien uutisaineisto. Aineisto sisältää kaikki poikien ympärileikkausta käsittelevät uutistekstit vuosilta 2000–2016, joita on yhteensä 75. Aineistoa tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti mediatutkimuksesta että laajemmasta kulttuuritutkimuksesta omaksuttujen analyyttisten välineiden avulla.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ympärileikkausta käsittelevässä uutisoinnissa ei ole havaittavissa selkeää rasismia tai muita hyvän journalismin vastaisia piirteitä. Kriittisen tarkastelun perusteella uutisten käsittelytavassa erottuu kuitenkin useita monikulttuurisen yhteiskunnan kannalta ongelmallisia tekijöitä, kuten viranomaislähteiden hallinnoiva asema, rikos-teeman yleisyys, heikko aiheen taustoitus, iskevät otsikot, kansallisideologiaan perustuva yleisökuva sekä kansallis-ideologinen näkökulma myös suomalaiseen kulttuuriin. Uutisoinnin kriittiseksi kehittämiseksi olisi tärkeää kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota median rutiinilähdeverkoston päivittämiseen, sen monipuoliseen hyödyntämiseen sekä yleisökuvan uudistamiseen. Myös suomalaisen kulttuurin sisällöstä olisi käytävä syvällistä keskustelua.