PHYSICAL ACTIVITY, SEVERE EXACERBATIONS AND PULMONARY REHABILITATION IN COPD

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3821-7
Title: PHYSICAL ACTIVITY, SEVERE EXACERBATIONS AND PULMONARY REHABILITATION IN COPD
Author: Katajisto, Milla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Clinicum
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Chronic obstructive pulmonary disease (COPD), mainly caused by inhaling tobacco smoke, is very common an the main symptom is slowly proceeding dyspnoea, which often reduces a patient’s physical activity. Physical inactivity in COPD relates to poor prognosis and lower quality of life. Pulmonary rehabilitation (PR), based on exercising, has been proven to be an effective intervention among COPD patients. One of the aims of this study was to evaluate physical activity among Finnish COPD patients, to better understand the reasons behind activity or inactivity and their interest in exercise-based PR, in order to improve their care in the future. The patient cohort of the Chronic Airway Disease (CAD) study made it possible to study physical activity in relation to quality of life and severity of disease, among other characteristics. A questionnaire asking about exercise habits, daily activities and patient history regarding sports and rehabilitation was sent to all COPD study patients in spring 2010. The main result was that dyspnoea was more severe among the inactive patients, even when adjusted to the forced expiratory capacity in one second (FEV1). Dyspnoea was also the main subjective obstacle to exercising. The study patients had given their consent to allow the study of their registries for medication purchases. The reimbursement registry of the National social insurance office made it possible to track the study patients' COPD drug medication in the same year that their physical activity status was evaluated. Episodes of severe exacerbation and pneumonia were also of interest, in relation to medication and physical activity. The result of this investigation was that the maintenance medication did not differ significantly among active and inactive patients; however, inactive patients suffered more from severe exacerbations and needed more rescue medication, antibiotics and oral steroids. Only half of the patients reached the daily defined dose (DDD), a dose considered relevant in care. During 2010 to 2013, PR was started with special funding available for workers of the Helsinki and Uusimaa (HUS) district, to development of new type of care for patients. Patients with COPD from Helsinki university hospital, who had severe disease, were included and the majority of them had a history of hospital admissions. The primary aim of the third study of this thesis, was to evaluate the short-term and long-term results and also to evaluate the cost effectiveness. The patients performed well in the PR programme, their test results improved as expected, and the hospitalisation days during the year after PR were less than half of the number of hospitalisation days during the year before.The secondary aim was to gather information, which so far had been lacking, about the occurrence of serious exacerbations in the Helsinki; in this district. Data for every hospital admission with the COPD ICD-code year 2014 were collected from eMr and the patient’s COPD diagnosis and the cause of hospital stay was evaluated. The data showed that there were 437 patients with severe exacerbations; 3 out of 4 of whom were treated in city hospitals and none of them was offered PR. The rate of readmissions due to exacerbations was 50% and total mortality during the year was 41%.Understanding of the importance of physical activity or exercise-based PR in treatment for COPD is not sufficient in health care. Access to PR should be made possible for all patients in need, inparticular for patients with severe COPD exacerbations.Keuhkoahtaumataudin, eli COPD:n aiheuttamat kustannukset maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa ovat suuret. COPD:n määräävin oire on hengenahdistus, joka tyypillisesti johtaa rasituksen ja liikunnan vähenemiseen ja fyysiseen huonokuntoisuuteen. Vähäinen liikkumisen määrä liittyy enempiin pahenemisvaiheisiin ja huonompaan ennusteeseen. On todettu, että liikuntaharjoitteluun perustuva kuntoutus vähentää hengenahdistusta, sairaalahoitojaksoja ja lisää suorituskykyä. Halusimme selvittää suomalaisen COPD-potilaan liikkumistottumuksia ja asennetta kuntoutukseen. Tutkimukseen osallistuivat CAD- tutkimuspotilaskohortin potilaat. Tärkein liikkumista estävä syy oli koettu hengenahdistus, joka oli suurempaa vähän liikkuvilla. Enemmistö toivoi lisää tietoa liikunnasta ja oli halukas osallistumaan kuntoutukseen. Tutkimusta laajennettiin toisessa osatyössä, kelan lääkerekisteritiedoista tarkistettiin käytetty lääkitys. Se ei eronnut ylläpitolääkityksen osalta aktiivisten tai vähän liikkuvien kesken. Vähän liikkuvilla oli enemmän pahenemisvaiheita, antibiootti- ja kortisonikuureja. Kolmannessa osatyössä tarkasteltiin HUS:n sydän-keuhkokeskuksen potilaiden liikuntaharjoitteluun perustuvien kuntoutuskurssien tuloksia. asiakirjatutkimuksessa kerättiin sairaalahoitopäivät vuoden ajalta ennen- ja jälkeen kuntoutusjakson ja todettiin sairaalapäivien puolittuminen kuntoutuksen jälkeisenä vuonna. Kuntoutetut potilaat paransivat suorituskykytestituloksiaan ja olivat hyvin sitoutuneita ja motivoituneita. Yli puolet heistä harrasti liikuntaa vielä vuoden kuluttua kurssista. Kolmannen osatyö toisena tavoitteena oli kerätä tietoa vaikeista pahenemisvaiheista koko Helsingissä, jossa hoito on jakautunut HUS:n ja kaupunginsairaaloiden kesken. Vuonna 2014 löydettiin 437 potilasta, jolla oli vaikea pahenemisvaihe, yli puolet heistä joutui uudestaan sairaalaan pahenemisvaiheen vuoksi ja kokonaisuudessaan heidän kuolleisuutensa oli 41% vuoden sisällä. Kolme neljästä hoidettiin kaupunginsairaaalssa sisätautilääkärien toimesta, näistä potilaista kenellekään ei tarjottu kuntoutusta. Fyysisen aktiivisuuden ja liikuntaharjoitteluun perustuvan kuntoutuksen tärkeyttä ei ole ymmärretty riittävästi terveydenhuollossa. COPD-potilaita tulisi kaikin keinoin rohkaista liikkumaan ja liikuntaharjoitteluun perustuvaa kuntoutusta tulisi olla tarjolla etenkin potilaille, joilla on vaikeita pahenemisvaiheita.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3821-7
http://hdl.handle.net/10138/228480
Date: 2017-11-17
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record