Ja sama piina jatkuu vielä korkeakoulussa : kieli-ideologiat ja argumentointi ruotsin kieltä käsittelevissä kansalaisaloitteissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712015807
Title: Ja sama piina jatkuu vielä korkeakoulussa : kieli-ideologiat ja argumentointi ruotsin kieltä käsittelevissä kansalaisaloitteissa
Author: Westerholm, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712015807
http://hdl.handle.net/10138/228988
Thesis level: master's thesis
Discipline: Finnish Language
Suomen kieli
Finska språket
Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ruotsin kieltä käsitteleviä kansalaisaloitteita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia käsityksiä kielestä eli kieli-ideologioita kansalaisaloitteissa aktivoituu sekä miten nämä kieli-ideologiat toimivat kansalaisaloitteiden argumentoinnissa. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta Kansalaisaloite.fi -palvelussa vireillepannusta ruotsin kielen asemaa kansalliskielenä ja pakollisena oppiaineena käsittelevästä kansalaisaloitteesta. Tutkimus kiinnittyy kieli-ideologisen kielentutkimuksen perinteeseen ja hyödyntää tutki-musmetodinaan sekä kriittistä diskurssianalyysiä että argumentaatiotutkimusta. Kansalaisaloitteissa nousee esiin erityisesti kolme eri kieli-ideologiaa: kielen välineenä hahmot-tava instrumentalistinen kieli-ideologia, kielen materialistista arvoa korostava ekonominen kieli-ideologia sekä kieli-ideologia, jossa kieli toimii sekä yksilön että yhteisön identiteetin rakenta-jana. Instrumentalistinen ideologia aktivoituu, kun ruotsin kieli pyritään argumentoimaan epäkäytännölliseksi kommunikoinnin työkaluksi. Ekonominen kielikäsitys taas näkyy silloin, kun ruotsin kieli esitetään taloudellisena rasitteena yhteiskunnalle. Kieli identiteetin rakentajana sen sijaan jakaa Suomen väestön kahteen eri osaan, enemmistöön ja vähemmistöön, ja toimii merkittävänä valtasuhteita ilmentävänä tekijänä näiden välillä. Tutkimuksen aineisto osoittaa, kuinka usein ristiriitaisetkin kieli-ideologiat ovat läsnä yhtäaikaisesti ja kuinka eri ideologioita voidaan hyödyntää argumentoinnissa tilanteisesti kul-loisenkin tavoitteen mukaan. Samalla nähdään, kuinka kansalaisaloitteiden sosiaalis-kulttuurinen konteksti heijastuu tutkimuksen aineistossa. Eri kielet saavat erilaisia arvoja ja tehtäviä, jotka mukaillen yhteiskunnan arvohierarkiaa asetetaan argumentoinnissa yhtä lailla hierarkkisiin jär-jestyksiin. Tutkimus avaa runsaasti jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Kansalaisaloitteiden argumentointi, kieli-ideologiat ja ruotsin kielen diskurssi Suomessa ovat ajankohtaisia sekä hedelmällisiä jat-kotutkimuksen aiheita niin yhteiskuntatieteelliselle kuin kielitieteelliselle tutkimukselle.
Subject: kieli-ideologiat
kriittinen diskurssianalyysi
argumentaatiotutkimus
kansalaisaloitteet
ruotsin kieli
instrumentalismi
ekonominen kieli-ideologia


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record