Maankäytön vaikutus Kirkkonummen pienvesien veden laatuun

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112252299
Title: Maankäytön vaikutus Kirkkonummen pienvesien veden laatuun
Author: Turunen, Noora
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112252299
http://hdl.handle.net/10138/229087
Thesis level: master's thesis
Abstract: Antropogeeninen toiminta vaikuttaa heikentävästi vedenlaatuun. Tämä vaikutus perustuu luonnollisia prosesseja ja syklejä häiritsevään toimintaan. Kasvavat ravinnepitoisuudet saavat aikaan vesistöjen rehevöitymistä ja maanpinnan rikkoutumisesta johtuva lisääntyvä eroosio lisää vesien turbiditeettia ja sedimentaatiota. Etenkin liuenneiden raskasmetallien lisääntyminen on hyvin haitallista, sillä ne eivät hajoa luonnossa ja bioakkumuloituvat helposti. Hydrologiaa ja vedenlaatua on tärkeätä tarkkailla, jotta kuormituksen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää maankäytön vaikutusten merkitystä veden laatuun ihmistoiminnan muuttamilla pienillä valuma-alueilla Etelä-Suomessa. Tutkimus sijoittuu Kirkkonummen kunnan alueelle. Tutkimukseen kerättiin vesinäytteitä ja tietoja kemiallisista muuttujista marraskuun 2016 aikana 38 valuma-alueelta Kirkkonummen alueelta. Kerätyistä näytteistä analysoitiin vuoden 2017 alussa kokonaisravinne-, aines- ja liuenneiden metallien pitoisuudet. Maankäyttöluokitus määritettiin CORINE-aineiston ja Kirkkonummen kunnan tarjoaman hulevesiaineiston avulla ArcGIS-ohjelmistossa. Maankäyttöluokitusta verrattiin saatuihin vedenlaadun muuttujiin regressioanalyysillä. Tutkimus toteutetaan valuma-aluepohjaisella tarkastelutavalla, sillä sen avulla pystytään tarjoamaan hyvä yleiskuva valuma-alueen vesistöjen kunnosta kustannustehokkaasti. Saatujen tulosten perusteella Kirkkonummen pienten valuma-alueiden vedenlaatuun vaikuttaa eniten pellon osuus valuma-alueella lisäämällä kokonaisravinteiden ja ainespitoisuuden määrää. Metsän vaikutus on korrelaation perusteella vähäisempi ja ravinnekuormaa vähentävä. Rakennetun alueen määrän merkitys ravinteisiin ja ainespitoisuuteen olisi saatujen tuloksien mukaan alhainen. Ravinnepitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan suuret tutkituilla valuma-alueilla. Liuenneista metalleista kadmiumin ja tinan määritysrajat eivät ylittyneet puolissa näytteistä. Keskiarvon perusteella arseenin määrä on vähäisempi tutkituissa puroissa kuin eteläisen Suomen latvapuroissa yleensä. Mangaanin, raudan ja lyijyn pitoisuudet ovat keskimääräisesti samalla tasolla. Keskimääräistä enemmän Kirkkonummen puroissa on alumiinia, vanadiinia, kromia, nikkeliä, kuparia ja sinkkiä. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin kokonaisravinteiden ja ainespitoisuuden määrät korreloivat maankäytön kanssa teorian mukaisesti. Metsän ja rakennetun alueen korrelaatio tosin erottui oletettua vähäisempänä. Tähän voinee vaikuttaa se, että näytepisteitä oli vain 38 ja rakennetun alueen intensiteetti sekä osuus valuma-alueiden alasta ei ylittänyt 80 %. Ravinnepitoisuuksiltaan Kirkkonummen pienet joet ovat rehevöityneet. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin lisätä näytepisteiden paikkaa ja analysoida saatuja tuloksia mallinnuksen keinoin. Lisähyötyä voitaisiin saavuttaa lisäämällä tutkittavia parametreja esimerkiksi bakteriologian puolelta.
Discipline: Geography
Maantiede
Geografi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
turunennoora.pdf 3.472Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record