Artemis Lykaotiksen pyhäkön rahat

Abstract

Tutkielman aiheena ovat Kreikan Peloponnesokselta, Arakhamitain Agia Paraskevin arkeologisilta kaivauksilta vuosina 2007–2016 löydetyt rahat. Arkeologisten tutkimusten kohteena paikalla on antiikin aikainen Artemis Lykaotiksen pyhäkkö, joka oli käytössä nykytiedon mukaan 700-luvulta eKr. aina 200-luvulle jKr. saakka.

Tutkielman tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman monta kaivauksilta löydettyä rahaa ja niiden avulla analysoida numismatiikan keinoin Artemis Lykoatiksen pyhäkön yhteyksiä ympäröivään maailmaan eri ajanjaksoina. Kaikki tunnistetut rahat on esitelty tutkielmassa sekä valokuvin että kirjallisesti yleisen numismaattisen käytännön mukaisesti. Aineistoa verrataan läheisten Asean ja Gortysin arkeologisilta kaivauksilta julkaistuihin rahalöytöihin ja näin saadaan selville, poikkeavatko Artemis Lykoatiksen pyhäköstä löydetyt rahat näistä merkittävästi vai edustavatko ne Megalopoliin ympäristölle tyypillistä numismaattista aineistoa.

Tutkielman yhteensä 139 rahaa käsittävä aineisto jakautuu ajallisesti siten, että klassisella kaudella lyötyjä rahoja on 10 kpl., hellenistisen ajan alkupuolella (323–146 eKr.) lyötyjä 71 kpl., hellenistisen ajan loppupuolella (146–30 eKr.) lyötyjä on 51 kpl. ja roomalaisaikaisia rahoja kolme kappaletta. Artemis Lykoatiksen pyhäköstä löydetyt klassisen kauden rahat olivat peräisin Megalopolista ja Peloponnesoksen koillisosista. Hellenistisen ajan alkupuolla pyhäkön yhteydet laajenevat ja vaikka rahoista suurin osa on edelleen peräisin Arkadiasta ja muualta Peloponnesokselta, niin 35% ajanjakson rahoista on lyöty Peloponnesoksen ulkopuolella. Nämä rahat painottuvat levinnältään Manner-Kreikkaan, mutta joukossa on myös Sisiliassa ja Vähässä-Aasiassa lyötyjä rahoja. Hellenistisen ajan loppupuolen aineiston rahoista valtaosa on lyöty Peloponnesoksella ja niemimaan ulkopuolella lyötyjen rahojen määrä vähenee verrattuna aikaisempaan ajanjaksoon.

Artemis Lykoatiksen pyhäköstä löydetyt rahat poikkeavat Asean ja Gortysin aineistoista merkittävästi Peloponnesoksen ulkopuolella löytyneiden rahojen määrässä sekä rahojen maantieteellisen levinnän laajuudessa. Tämä viittaakin pyhäkössä käyneiden ihmisten laajoihin maantieteellisiin yhteyksiin, vaikka osa kaukana lyödyistä rahoista selittyykin historiallisten tapahtumien perusteella.