Hegemoniaa ja vastarintaa : kollektiivinen muistelu ja historian sosiaalisten representaatioiden rakentuminen Suomen satavuotiaan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712125831
Title: Hegemoniaa ja vastarintaa : kollektiivinen muistelu ja historian sosiaalisten representaatioiden rakentuminen Suomen satavuotiaan itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa
Author: Kotamaa, Sari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712125831
http://hdl.handle.net/10138/229573
Thesis level: master's thesis
Discipline: Sosiaalipsykologia
Social Psychology
Socialpsykologi
Abstract: Kansallisen historian näkökulmasta vuosi 2017 oli Suomen kansakunnalle suuri muistojen vuosi. Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä muistettiin ja juhlittiin valtioneuvoston kanslian asettaman Suomi 100 -organisaation johdolla rakentamalla laaja juhlavuoden ohjelma yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tässä pro gradu -tutkielmassa esitellään sosiaalisten representaatioiden dialogiseen lähestymistapaan pohjautuva tutkimus, jossa tarkastellaan kollektiivista muistelua ja historian sosiaalisten representaatioiden rakentumista Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmassa. Tavoitteena on tutkia, millaisilla historian representaatioilla Suomen kansallista historiaa juhlavuoden ohjelmassa rakennetaan sekä millaisista merkityksistä ja mielikuvista historian representaatiot muodostuvat. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalisten representaatioiden ja kollektiivisen muistin teoriat. Sosiaalisten representaatioiden teoria on Serge Moscovicin (1961/2007) luoma teoreettinen lähestymistapa yhteisössä jaetun arkiymmärryksen ja sosiaalisen tiedon muodostumiseen. Kollektiivisen muistin teorian juuret ovat Maurice Halbwachsin (1925/1980) työssä koskien muistin sosiaalisia kehyksiä. Tutkimuksen keskiössä on historian arkiymmärryksen pysyvyyden ja muutoksen tematiikka sosiaalisten representaatioiden dialogisen lähestymistavan näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu juhlavuoden ohjelmahankkeista (N = 745), jotka esitellään juhlavuoden ohjelmassa sanoin ja kuvin. Aineisto analysoitiin ensin aineistolähtöisellä temaattisella analyysillä historian representaatioiden sisällön hahmottamiseksi. Toiseksi analyysiä täydennettiin historian representaatioiden muotoon keskittyvällä teorialähtöisellä temaattisella analyysilla soveltamalla sosiaalisten representaatioiden teorian avainkäsitteitä – ankkurointia ja objektivointia. Kuvien kohdalla sosiaalisten representaatioiden teorian tarjoamia työkaluja täydennettiin Roland Barthesin (1977) semioottisella lähestymistavalla koskien kuvien kolmea merkitystasoa – denotaatiota, konnotaatiota ja myyttiä. Tutkimuksen päätulosten mukaan Suomen kansallista historiaa rakennetaan juhlavuoden ohjelmassa erityisesti suomalaisen kulttuurin, hyvinvointiyhteiskunnan ja ympäristön historian kautta. Sota ja politiikka jäävät analyysin tuloksena teemoista pienimmiksi. Erityisesti taide, hyvinvointi ja terveys sekä suomalaisia ympäröivä luonto näyttäytyvät muistamisen arvoisena osana kansallista historiaa. Suomen kansallinen historia saa merkityksensä myös suhteessa arvoihin, kuten tasa-arvoon, yhteisöllisyyteen, monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Analyysin pohjalta keskeisimmät Suomen kansallisen historian naturalisoituneet symbolit ja henkilöinnit ovat kansalliseepos Kalevala, säveltäjä Jean Sibelius ja sinivalkoinen värimaailma. Vaihtoehtoisiksi symboleiksi ja henkilöinneiksi nousevat muun muassa suomalaisen taiteen, tasa-arvon ja seksuaalivähemmistöjen historiaa edustava kuvataiteilija Touko Laaksonen ja Tom of Finland -teokset sekä monikulttuurisuutta symboloiva monivärinen värimaailma. Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen kansallista historiaa rakennetaan niin hegemonisilla kuin vaihtoehtoisillakin representaatioilla, jotka vastaavat ennen kaikkea kansakunnan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Dialogisen lähestymistavan (Marková, 2003) näkökulmasta Suomen kansallista historiaa koskevaa sosiaalista tietoa ja arkiymmärrystä rakennetaan pysyvyyden ja muutoksen, vallan ja vastarinnan dynaamisessa suhteessa dialogisen ajattelun, kielen ja kommunikaation kautta.
Subject: sosiaaliset representaatiot
kollektiivinen muistelu
kansallinen historia
pysyvyys ja muutos
ankkurointi
objektivointi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record