Locating gender in Digital India : generating feminist liberation or patriarchal control?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712125838
Title: Locating gender in Digital India : generating feminist liberation or patriarchal control?
Author: Sood, Nitin
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712125838
http://hdl.handle.net/10138/229576
Thesis level: master's thesis
Discipline: Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus
Political Science, Politics
Allmän statslära, politologi
Abstract: Intian pääministeri Narendra Modin hallitus julkaisi kesällä 2015 “Digital India”-hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää Intian digitaalista voimaantumista ja muuttaa maa tietoyhteiskunnaksi. Vaikka Digital India on herättänyt huomiota niin tiedotusvälineissä kuin päätöksentekijöissäkin, hankkeen sukupuoleen liittyvät vaikutukset ovat jääneet puutteelliseksi keskusteluissa. Tässä pro gradu-tutkielmassa käsitellään tätä sivuutettua teemaa digitalisaation vaikutuksesta naisten toimintavalmiuksien edistämisessä. Pro gradu-tutkielma pohjautuu kahteen toisiansa täydentävään teoreettiseen viitekehykseen, jotka ohjaavat Digital Indian tutkimista feministisestä näkökulmasta. Tutkielmassa käytetään Amartya Senin ja Martha Nussbaumin toimintavalmiuksien teoriaa (the capability approach) normatiivisena kehyksenä sekä työkaluna hankkeen arvioimiseen. Lisäksi tutkielman ytimessä ovat kysymykset, jotka liittyvät tieto- ja viestintäteknologian merkitykseen kehityksessä (Information and Communication Technologies for Development, ICT4D). Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tapahtuu intialaisten naisten toimintavalmiuksille Intian hallituksen pyrkiessä digitalisoimaan maan. Tutkimuskysymysten vastaamisessa hyödynnetään Nussbaumin mallia, jossa hän erottaa toimintavalmiudet sisäisiksi (internal capabilities) ja yhdistetyiksi (combined capabilities). Ensisijainen aineisto perustuu puoli-strukturoituihin haastatteluihin asiantuntijoiden kanssa. Yhteensä tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää eri kansalaisjärjestöä ja ajatushautomoa, jotka työskentelevät naisten oikeuksien ja/tai digitalisaation parissa. Aineiston purkamiseen, tarkastelemiseen ja tiivistämiseen käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Menetelmän avulla järjestetään aineisto uudenlaiseksi kokonaisuudeksi käyttäen toimintavalmiuksien teoriaa normatiivisena ohjenuorana. Tulokset osoittavat, että Digital India onnistuu lisäämään joitain naisten sisäisiä toimintavalmiuksia. Hankkeeseen kuuluu valtava digitaalinen lukutaito-ohjelma, jolla opetetaan digitaalista lukutaitoa maaseudulla asuville. Informaatio- ja viestintäteknologia voi esimerkiksi lisätä naisten taloudellista itsenäisyyttä, koska he voivat myydä tuotteitaan verkkokaupassa. Lisäksi monet haastateltavista painottivat, kuinka digitalisaatio voimistaa naisten poliittista toimintavalmiuksia, koska teknologia mahdollistaa naisten äänen sekä näkemyksien sisällyttämisen informaatiovirtaan. Tästä huolimatta Digital India ei ole ongelmaton naisten toimintavalmiuksien kannalta. Modin hallitus käsittelee informaatio- ja viestintäteknologiaa itseisarvona, eikä välineenä, minkä vuoksi naisten yhdistetyt toimintavalmiudet eivät toteudu. Hanke ei pureudu sosiaalisiin ja kulttuurisiin normeihin, jotka vaikeuttavat naisten mahdollisuuksia käyttää teknologiaa, vaikka heillä olisi sisäiset toimintavalmiudet puhelimen ja tietokoneen hyödyntämiseen. Muutamat digitalisaatio-pyrkimykset kuten ”yhteiskunta ilman käteisrahaa” voivat suoranaisesti riistää naisilta jo olemassa olevia toimintavalmiuksia. Hallituksen toimenpiteet Digital Indian suhteen mahdollisesti tuottavat lisää eriarvoisuutta sen kitkemisen sijaan.  In the Monsoon season of 2015, the Prime Minister of India, Narendra Modi, revealed his ambitious programme ‘Digital India’ which aims to transform India into a digitally empowered society and knowledge economy. However, the gender dimension of digitalisation is absent in the conversations about Digital India. In the said background, the thesis strives to address the lacunae in the debates and investigate what digitalisations means for expanding women’s capabilities in India. The premise of the thesis was grounded in two conceptual notions. Firstly, Amartya Sen’s and Martha Nussbaum’s capability approach served as the normative framework and as a tool for evaluating digitalisation in India. Secondly, information and communication technologies for development (ICT4D) formed another fundamental building block for the thesis. The principal objective of the study was to investigate women’s wellbeing in the digitalisation process in India. Nine organisations, working in the field of women’s rights and/or digitalisation, were interviewed to gather the principal data. In the research, knowledge acquired was rearranged with the support of the theoretical framework. The qualitative content analysis method was employed through which three distinct categories were discovered: independence, sexuality and control. In the analysis, these three categories were utilised to dissect the impact of digitalisation on women’s capabilities in India. The findings of the thesis demonstrate that digitalisation efforts expand women’s internal capabilities. Women have acquired independence through gaining economic capabilities through e-commerce, where women are able to sell their products to a larger audience. Furthermore, technologies allow the incorporation of women’s voices in the flow of information, addressing issues that matter to them and rendering their view on events. Many interviewees stressed the importance of access to information that women gain with ICTs. However, Modi’s government treats digitalisation as a panacea for India’s challenges and views ICTs as ends rather than means. The Government fails to address the socio-cultural norms that impede on women’s capabilities to utilise ICTs even if they acquire digital literacy. As seen through the study, women have shown poorer conversion rates in transforming ICT-commodities into capabilities and functionings. Thus, the current implementation of digitalisation in India is at a risk of generating more inequalities as opposed to reducing them.
Subject: digital empowerment
gender
Digital India
capability approach
ICT4D


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sood_PoliticalScience.pdf 658.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record