Raskaudenaikaiset erot ravinnonsaannin muutoksissa raskausdiabetekseen sairastuneilla ja glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveillä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712195995
Title: Raskaudenaikaiset erot ravinnonsaannin muutoksissa raskausdiabetekseen sairastuneilla ja glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveillä
Author: Gothóni, Mia
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för livsmedels- och miljövetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712195995
http://hdl.handle.net/10138/229802
Thesis level: master's thesis
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Abstract: Johdanto: Nuorten naisten ylipainon ja lihavuuden lisääntyessä myös raskausdiabeteksen (GDM) ilmaantuvuus on kasvussa länsimaissa. GDM aiheuttaa äidille ja lapselle sekä lyhyt- että pitkäaikaisia liitännäiskomplikaatioita, jotka lisäävät taloudellista taakkaa ja inhimillistä kärsimystä. GDM:een sairastuneen ja syntyvän lapsen terveyden kannalta elintapaneuvonta ja ravitsemushoito ovat avainasemassa. Tavoitteet: Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, muuttuvatko energian, energiaravintoaineiden ja kuidun saanti sekä energiaravintoaineiden ja kuidun saantilähteet raskausdiabetesdiagnoosin myötä. Muutoksia verrataan GDM:een sairastuneiden ja glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveiden kesken. Aineisto ja menetelmät: Tutkielman aineistona oli Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisytutkimuksen (RADIEL) kontrollirymä. RADIEL on vuosina 2008–2014 toteutettu prospektiivinen, satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus, johon osallistui korkeassa diabetesriskissä olevia raskaana olevia tai raskautta suunnittelevia naisia. Kontrolliryhmä sai ainoastaan neuvolan raskaana oleville antamaa elintapaneuvontaa. Aineisto oli valmiiksi kerätty tämän tutkielman alkamisajankohtana. Tutkittaviksi päätyivät ne henkilöt, joilta saatiin kolmen päivän ruokapäiväkirja-aineistot ensimmäiseltä ja kolmannelta raskauskolmannekselta (n=111). GDM todettiin raskausviikoilla 22–28 75 g:n glukoosirasitustestillä 22:lla tutkittavista. Tutkittavista 89 pysyi glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveenä. GDM:een sairastuneiden ja glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveiden välisiä eroja testattiin normaalijakautuneiden muuttujien kohdalla t-testillä, muiden kohdalla joko Mann-Whitney U-, χ2-yhteensopivuus- tai Fisherin tarkalla testillä. Kovarianssianalyysi suoritettiin ryhmien ensimmäisen ja kolmannen raskauskolmanneksen väliselle muutokselle energian, energiaravintoaineiden ja kuidun saannissa. Monimuuttujamallin kovariaatteja olivat GDM, aiemmin sairastettu GDM, ikä, raskautta edeltävä painoindeksi (BMI), koulutuksen kesto vuosina sekä vastemuuttujan lähtötason (ensimmäinen raskauskolmannes) arvo. Tulokset: GDM:een sairastuneiden raskautta edeltävä BMI oli glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveisiin verrattuna pienempi (p=0,025), ja heillä oli useammin taustalla aiemmin sairastettu GDM (p=0,011). Tutkimuksen alussa mitatut paastoinsuliini- (p=0,033) ja HOMA-IR-arvot (p=0,041) olivat GDM:een sairastuneilla pienemmät ja HbA1c-arvo (p=0,038) suurempi kuin terveillä. Ensimmäisen raskauskolmanneksen energiansaannissa sekä energiaravintoaineiden ja kuidun osuudessa kokonaisenergiasta ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä (p>0,05). Sen sijaan GDM:een sairastuneiden hiilihydraattien (vakioitu p=0,002) ja sokerin (vakioitu p=0,002) osuus energiasta väheni ja rasvan (vakioitu p=0,037) ja kuidun (vakioitu p=0,002) puolestaan kasvoi terveisiin äiteihin verrattuna ensimmäiseltä raskauskolmannekselta kolmanteen. Saantilähteissä ainoastaan kuidun (p=0,049) osuus kokonaiskuidusta muuttui ryhmien välillä merkitsevästi eri tavoin saantilähteessä leivät ja jauhot, jossa GDM:een sairastuneilla osuus kasvoi. Johtopäätökset: Raskaudenaikainen ravinnonsaanti muuttuu GDM-diagnoosin myötä eri tavoin kuin glukoosiaineenvaihdunnaltaan terveiden ravinnonsaanti hiilihydraattien, rasvan, sokerin ja kuidun osalta. Näiden ravintoaineiden osuudet kokonaisenergiasta ovat GDM:een sairastuneilla GDM:n Käypä hoito -suosituksen mukaisia kuitua lukuun ottamatta, jonka saanti kuitenkin muuttuu suosituksia lähemmäs. Saantilähteissä vain kuidun osuus muuttuu eri tavoin GDM:een sairastuneilla ja terveillä äideillä saantilähteessä leivät ja jauhot. GDM:een sairastuneille suunnatussa ravitsemusohjauksessa tulisi painottaa kuidun ja rasvan laadun tärkeyttä sekä proteiinin osuuden nostamista hiilihydraattien ja rasvan saannin tasapainottamiseksi. Vastaisuudessa saattaisi olla syytä tutkia tässä tutkimuksessa GDM:een sairastuneilla havaitun pienen hiilihydraattien energiaosuuden ja suuren rasvan energiaosuuden vaikutuksia lapsen verensokeriarvoihin ja kehonkoostumukseen.Introduction: The incidence of gestational diabetes (GDM) is rising in the Western world along with the increment in young women’s overweight and obesity rates. GDM poses short- and long-term threats to the health of both mother and child, which in turn might add to the economical burden and cause human suffering. Lifestyle counseling and nutritional management are key to managing adverse outcomes in both the woman with GDM and her unborn child. Objective: The aim of this thesis is to study whether the intake of energy, energy nutrients, and fiber change after the diagnosis of GDM. The changes in intakes of energy, energy nutrients, and fiber are compared between women with GDM and women with normal glucose tolerance. In addition, the changes in energy nutrients and fiber in different food sources are studied and compared between groups. Materials and methods: The study was conducted based on data from the control group in The Finnish gestational diabetes prevention study (RADIEL). RADIEL is a prospective, randomized, controlled intervention that was carried out in 2008–2014, and in which women at high risk of GDM pregnant in the first half of pregnancy or planning pregnancy were enrolled. The control group received usual care at antenatal clinics. The data was collected before the initiation of this thesis. Study participants with 3-day food record data from both the first and the third trimester of pregnancy were eligible for this study (n=111). GDM was diagnosed by a 75 g oral glucose tolerance test in 22 of the participants in 22–28 weeks of gestation. Of the participants, 89 remained healthy by their glucose metabolism. The differences between women with GDM and women with normal glucose tolerance were tested using a t-test for normally distributed variables, and Mann-Whitney U test, χ2 test or Fisher’s exact test for non-normally distributed variables. Analysis of covariance was used to test the differences in change in intake of energy, energy nutrients, and fiber between the first and third trimester. GDM, previous GDM, age, body mass index (BMI), education in years, and the intake of the nutrient at baseline (first trimester) were used as covariates. Results: The women with GDM had significantly lower prepregnancy BMI (p=0.025) and a history of GDM (p=0.011) was more common among them compared to women with normal glucose tolerance. Moreover, at baseline, their fasting insulin (p=0.033) and HOMA-IR (p=0.041) were lower and their HbA1c (p=0.038) higher than that of the women with normal glucose tolerance. The intake of energy, and energy nutrients and fiber in relation to energy did not differ between groups (p>0.05). However, as compaired to women with normal glucose tolerance, women with GDM reduced their intake of carbohydrates (adj. p=0.002) and sucrose (adj. p=0.002), and increased their intake of fat (adj. p=0.037) and fiber (adj. p=0.002) in relation to energy from the first trimester to the third. In food sources, the only difference between groups regarded the change of fiber (p=0.049) in relation to the total intake of fiber; this was seen in the food source of bread and flour, in which the proportion of fiber increased in women with GDM. Conclusions: The dietary intake changes significantly differently between women with GDM and women with normal glucose tolerance in regards of carbohydrate, fat, sucrose, and fiber. In women with GDM, the changes in beforementioned nutrients are in line with the Current Care Guidelines of GDM, with the exception of fiber that still changes towards the guidelines. The proportion of fiber changes differently between groups in the food source of bread and flour. Nutrition management of GDM should focus more on the importance of fiber and the composition of fatty acids in the diet, but it should also focus on increasing the proportion of protein to optimize the intake of carbohydrates and fat. The fact that women with GDM in this study had a relatively low energy intake from carbohydrates and a high energy intake from fat, raises the possible need to study how this affects the blood glucose and body composition of the child.
Subject: RADIEL
raskausdiabetes
ravitsemushoito
energia
energiaravintoaineet
kuitu
saantilähteet


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record