Tuotannonohjausjärjestelmät pienissä ja keskisuurissa elintarvikkeita tuottavissa yrityksissä

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712195981
Julkaisun nimi: Tuotannonohjausjärjestelmät pienissä ja keskisuurissa elintarvikkeita tuottavissa yrityksissä
Tekijä: Mäkinen, Antti
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tuotannonohjausjärjestelmien käyttöä pienissä ja keskisuurissa elintarvikeyrityksissä. Tuotannonohjausjärjestelmien käyttöä selvitetään yrityksen tuotantotyypin avulla. Tuotantotyyppi vaikuttaa irrotuspisteeseen (decoupling point) ja irrotuspiste on se kohta tuotannossa, jossa tuote osoitetaan tietylle asiakkaalle. Ensimmäinen tuotantotyyppi on tuotteiden valmistus varastoon (made-to-stock, MTS). Menetelmässä tuotetta ei ole vielä valmistuksen aikana osoitettu asiakkaalle, vaan varastoa täytetään arvion mukaan. Tällöin on olemassa riski tuotteen pilaantumisesta, mutta asiakas saa tuotteen nopeasti. Toinen vaihtoehto on valmistaa tuote tilauksesta (make-to-order, MTO). Tässä ei ole riskiä hävikistä, mutta toimitus on hitaampaa. Kolmas vaihtoehto ovat erilaiset hybridimallit. Tällöin osa tuotteista valmistetaan varastoon ja osa tilauksesta tai tuotteille tehdään esivalmisteluja ennen kuin ne tilataan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastatteluina. Haastateltavia henkilöitä oli kymmenen ja he olivat tuotannosta vastaavia henkilöitä. Haastattelut kestivät 15-45 minuuttia. Osa haastatteluista tehtiin yrityksen toimitiloissa ja osa puhelimitse. Haastattelut litteroitiin ja järjestettiin teemojen mukaisesti. Analyysiosuudessa yrityksiä, joissa oli tuotannonohjausjärjestelmä, verrattiin yrityksiin, joissa ei ollut. Tuotannonohjausjärjestelmä helpottaa yrityksessä tilausten vastaanottoa, raaka-aineiden ja tuotteiden hallintaa, sisäistä kommunikaatiota sekä mahdollistaa suuren määrän asiakkaita. Joustavuuteen tuotannonohjausjärjestelmillä ei ole merkitystä, vaan joustavuuden määräävät yrityksen sisäiset prosessit. Yritykset, joissa on tuotannonohjausjärjestelmä käytössä, toteuttivat tuotantoa pääosin tekemällä tuotteita tilauksesta (MTO). Tuotantotyypin vuoksi tuotannonohjausjärjestelmä ei nopeuttanut tuotantoa. Hybridimenetelmä on käytössä, kun yrityksen tuotevalikoima oli suuri. Toimitusaika oli hieman hitaampi kuin yrityksissä, joissa tuotteita valmistettiin varastoon. Yritykset, joissa ei ollut tuotannonohjausjärjestelmää käytössä, tuotantotyyppi oli pääosin varastoon valmistamista (MTS). Tämä menetelmä oli nopein, mutta asiakkaita, tuotteita ja raaka-aineita oli vähiten. Erityishuomiona oli, että yhdeksällä yrityksellä kymmenestä oli oma myymälä. Omien myymälöiden ansiosta hävikkiä ei syntynyt ja loppuasiakkaaseen saatiin kontakti. Yrityksen kannattaa hankkia tuotannonohjausjärjestelmä, jos asiakasmäärä kasvaa, raaka-aineita tai tuotteita on paljon tai halutaan parantaa yrityksen kommunikaatiota. Yrityksen ei tarvitse hankkia tuotannonohjausjärjestelmää, jos tuotantoa toteutetaan varastoon, menekki on helposti ennakoitavaa tai tuotteita ja raaka-aineita on lukumäärältään vähän.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201712195981
http://hdl.handle.net/10138/229827
Päiväys: 2017
Avainsanat: make-to-order
made-to-stock
tuotannonohjausjärjestelmä
elintarviketeollisuus
irrotuspiste
Oppiaine: Elintarvike-ekonomia
Food Economics
Livsmedelsekonomi


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot