Miten ja mitä opettaja oppii? : Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3975-7
Title: Miten ja mitä opettaja oppii? : Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana
Author: Ahonen, Elsi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation explored the role of active learning in Finnish comprehensive school teachers’ pedagogical thinking and in student teachers’ learning processess. In this study, active learning was defined as the will, skill and understanding of the teacher that leads to intentional transformation of behaviour and/or thinking. This study included data gathered from 68 teachers and 19 student teachers. Visual methods, retrospective narration and Critical Incident Technique were used inside the semi-structured interviews. The data was content analysed by using an abductive strategy. Study I focused on analysing active learning in teachers’ pedagogical thinking. The context dependency of teachers’ beliefs concerning pupils’ and teachers’ roles in different school interactions was also examined. The results showed that whilst active learning was included in teachers’ pedagogical thinking it manifested itself somewhat narrowly. Teachers’ beliefs were also strongly context dependent. The manifestation of active learning was dependent on the situation, the goal of the activity and persons involved. For the pupils’, active learning was typically enabled in informal settings of school outside the formal teaching-learning process. As for teachers’, active learning typically occurred in solving socially challenging situations between pupils where the teacher was needed in creating common understanding. However, teachers’ active learning in their professional community was rarely mentioned in their descriptions. Study II investigated student teachers’ meaningful learning experiences. The experiences were analysed with regards to their temporal and contextual location, quality and content. The results showed that the majority of the experiences were positive, and the first years were emphasised in students’ descriptions. Experiences were typically situated in Multidisciplinary studies in subjects, theoretical courses of the major subject and the teaching practise. The Bachelor’s or Master’s thesis process, volitional courses and informal discussions were less frequently identified as a context of learning. The majority of the experiences concerned a change in student’s pedagogical practical knowledge. Students also reported changes in pedagogical content knowledge and shifts in identity. However, the students’ descriptions were less often concerned with combining pedagogical practical knowledge and pedagogical content knowledge. Student learning was mostly assimilative. Active learning was most often described in experiences concerning identity and combining pedagogical practical knowledge and pedagogical content knowledge. Study III focused on student teachers’ multidimensional learning patterns. Four different kinds of patterns were identified: meaning-directed actor, undirected-inconsistent, disengaged passer-by and meaning-directed conformist. The results showed that active learning was included in student teachers’ learning. There where however differences in how extensively patterns reflected active learning. The results showed also that especially the skill dimension of active learning was challenging for every learning pattern. The dissertation contributes to research on teacher learning by revealing the nature of teachers’ and student teachers’ active learning. The results showed that even though active learning is a part of teachers’ pedagogical thinking and the learning of it , it’s the manifestation is still quite limited, and it is not yet systematically used in teachers’ and student teachers’ learning.Tutkimuksessa tarkasteltiin aktiivista oppimista suomalaisten opettajien pedagogisessa ajattelussa ja opettajaksi opiskelevien pedagogisen ajattelun oppimisprosessissa. Tutkimuksessa aktiivista oppimista jäsennettiin opettajan tahtona, taitona ja ymmärryksenä toiminnan ja ajattelumallien tavoitteelliseen ja uutta luovaan muokkaamiseen. Aineisto koostui 68 perusopetuksen opettajan haastattelusta ja 19 opettajaksi opiskelevan haastatteluista. Teemahaastatteluissa hyödynnettiin visuaalista menetelmää, retrospektiivistä narraatiota ja critical incidents -tekniikkaa. Analyysi toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä. I osatutkimuksessa tarkasteltiin aktiivista oppimista perusopetuksen opettajien ajattelussa ja selvitettiin, varioivatko opettajien käsitykset koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aktiivinen oppiminen sisältyi opettajan pedagogiseen ajatteluun, mutta melko rajautuneesti. Aktiivisen oppimisen ilmeneminen oli vahvasti sidoksissa toimintaympäristöön ja toiminnan kohteeseen eli siihen, keiden kanssa opettaja toimi ja millaisesta toiminnasta oli kyse. Oppilaille aktiivinen oppiminen mahdollistui tyypillisesti koulun vapaamuotoisemmissa tilanteissa. Opettajille aktiivinen oppiminen puolestaan mahdollistui oppilaan kanssa mm. haastavia kasvatuksellisia tilanteita ratkottaessa, jolloin pyrittiin yhteisen näkemyksen rakentamiseen. Sen sijaan opettajan aktiivista oppimista ammatillisessa yhteisössä kuvattiin harvoin. II osatutkimuksessa analysoitiin opettajaksi opiskelevien merkittävien oppimiskokemusten laatua, ajallista sijoittumista, kontekstia ja sitä, minkä suhteen muutos tapahtui. Tulokset osoittivat, että suurin osa opiskelijoiden oppimiskokemuksista oli positiivisia ja ne painottuivat ensimmäisille opintovuosille. Kokemukset sijoittuivat erityisesti monialaisiin opintoihin, opetusharjoitteluun ja pääaineen teoriaopintoihin. Opinnäytetyön tekemiseen, sivuaineopintoihin tai informaaleihin tilanteisiin liittyen niitä raportoitiin vähemmän. Kokemusten sisältönä oli vahvimmin praktinen pedagoginen tietäminen. Myös pedagoginen sisältötieto ja identiteetin rakentaminen olivat oppimiskokemusten kohteena. Sen sijaan oppimisen kohteeksi määrittyi vain harvoin teorian ja käytännön yhdistyminen. Opiskelijoiden oppiminen oli pääsääntöisesti assimilaatiota. Aktiivista oppimista tapahtui lähinnä tilanteissa, joissa oppimisen kohteena oli identiteetti tai teorian ja käytännön yhdistyminen. III osatutkimuksessa tarkastelua laajennettiin eri osatekijöistä rakentuvien oppimisprosessiprofiilien tasolle. Opettajaksi opiskelevilla tunnistettiin neljä profiilia: merkitysorientoitunut aktiivinen, jäsentymätön, strateginen ja merkitysorientoitunut sopeutuva. Tulokset osoittivat, että aktiivinen oppiminen sisältyi opettajaksi opiskelevien pedagogisen ajattelun oppimiseen. Profiilit erosivat toisistaan kuitenkin sen suhteen, missä määrin ne ilmensivät aktiivista oppimista ja niitä voitiin tarkastella oppimisen aktiivisuuden suhteen jatkumona. Tulokset osoittivat myös, että erityisesti aktiivisen oppimisen taito -ulottuvuuden oppimisessa oli haasteita kaikkien profiilien kohdalla. Väitöstutkimuksen tulokset avasivat uusia näkökulmia aktiivisesta oppimisesta niin opettajien pedagogisen ajattelun osana kuin rakentajana. Tulokset osoittivat, että aktiivinen oppiminen sisältyi opettajien pedagogiseen ajatteluun ja opiskelijoiden pedagogiseen ajattelun oppimiseen, mutta melko rajautuneesti, eikä se vielä ole jäsentynyt systemaattiseksi toimintatavaksi heidän omassa oppimisessaan.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3975-7
http://hdl.handle.net/10138/231099
Date: 2018-02-09
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mitenjam.pdf 944.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record