Kaupungin on tehtävä ihminen mahdolliseksi : Kunnallispolitiikalla kulttuuripalveluja Kotkassa 1879-1982

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4011-1
Julkaisun nimi: Kaupungin on tehtävä ihminen mahdolliseksi : Kunnallispolitiikalla kulttuuripalveluja Kotkassa 1879-1982
Tekijä: Päiviö-Häkämies, Laura
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: Abstract This dissertation focuses on the cultural development structured by the city of Kotka. The key question is, how did the local politicians influence in cultural development − particularly in cultural services and administration. Who decided, what was decided, when and why? The different periods of cultural transition can be identified in Kotka’s history using mainly the historical-qualitative methodology. This dissertation also shows how the different decision-making levels (local, regional and national) were combined in the local process during the research period 1879-1982. The city of Kotka was founded in 1879 at the estuary of Kymi River. Kotka was governed by the burghers before the renewed legislation concerning municipal elections was prescribed in 1917 and taken in action in Kotka in 1919. After that the Social Democratic Party took a leading role in Kotka for the following 90 years. The development culminated in the establishment of collective administration for cultural services, directed by the 1973 established Board of Culture. The research period completes to the year 1982 when the Municipal cultural activities act (prescribed 1980) was implemented. The institutional network has not changed dramatically after it. The local decision makers are often in an insignificant role in municipal historiography when cultural achievements are presented. One of the aims of this dissertation is to emphasize the role of local politicians in creating cultural services in Kotka: They made far-reaching decisions leading the city’s cultural development before any legislation was prescribed. Increasingly since the 1950's, the majority of local politicians started to value culture as a public good that needed to be promoted. This dissertation provides one example from the city of Kotka that gives insights to the present discussion concerning cultural policy. Finnish municipalities are self-governing entities and the promotion of general cultural activities is one of their tasks. The offering of culture should ideally be varied and diverse to be used by the townsmen. The research is useful to show what was, and may also be in the future, the importance of local decision-makers.Tämän tutkimuksen "Kaupungin on tehtävä ihminen mahdolliseksi – Kunnallispolitiikalla kulttuuripalveluja Kotkassa 1879-1982" tehtävänä on selvittää vastausta kysymykseen, miten nimenomaan kunnallispolitiikalla on vaikutettu Kotkan kaupungin kulttuuripalvelujen ja –hallinnon kehitykseen. Tutkimuskysymystä avataan ja täsmennetään kuka, mitä, miksi ja milloin päätti –kysymysten avulla. Tutkimus vastaa kysymyksiin tarkastelemalla kulttuurihallinnossa ja –palveluissa tapahtuneita muutoksia ja jatkuvuuksia käyttäen historiallis-kvalitatiivista tutkimusmetodia. Tutkimus paneutuu Kotkan kunnallisen päätöksenteon rinnalla siihen, mistä syistä ja millä tavoin alueellinen ja valtakunnallinen valmistelutyö ja päätöksenteko limittyivät Kotkan kaupungin päätöksentekoon ja liittyivät kaupungin kulttuuritoiminnan kehittämiseen valittuna aikajaksona. Tutkimusperiodi alkaa Kotkan kaupungin perustamisesta vuonna 1879. Kaupunkiporvarit hallinnoivat Kotkaa ennen uudenlaisen hallinnollisen ajattelun konkretisoitumista vaali- ja kunnallislaissa v. 1917. Murroskauden jälkeen Kotkan suurimmaksi puolueeksi nousi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue. Kaupungin perustaman kulttuurilautakunnan työn käynnistyttyä (v. 1973) kulttuurista tuli oma, koordinoitu hallinnonalansa kaupungin organisaatiossa. Tutkimus jatkuu vuoteen 1982, jolloin vuonna 1980 hyväksytty Laki kuntien kulttuuritoiminnasta oli astunut käytäntöön. Tällöin määritelty kulttuurihallinnon rakenne ei ole käytännössä muuttunut merkittävällä tavalla tutkimuksen tekohetkeen tultaessa. Tutkimuksen mukaan vaaleilla valitut poliitikot tekivät etenkin 1950-luvulta alkaen kaupungin kulttuuritoiminnan ja -palvelujen sisältöihin merkittävällä tavalla vaikuttavia päätöksiä ennen lainsäädännön velvoitteita. Päättäjät (ryhmät ja tutkimuksen aikana esiin nousevat yksilöt) alkoivat ainakin joiltain osin erilaisin selvityksin ja kyselyin vertailla, kuka oli edistyksellisin kulttuuriasioissa. Kotkassa isojakin päätöksiä perusteltiin paitsi sillä, että panostukset kulttuuritoimintaan kannattivat, myös sillä, että haluttiin olla modernien kaupunkien etulinjassa. Tämä tutkimus osoittaa, että kunnallispolitiikalla on tehty Kotkan kaltaisissa kaupungeissa kulttuurihistoriaa ja muokattu kaupungin kulttuurista ilmettä eri kausina kunnallispoliitikkojen haluamaan suuntaan. Suomalaisten kaupunkien tulee jatkossakin tuottaa monipuolista kulttuuritarjontaa kaupunkilaisille. Nykyiset ja tulevat kunnallispoliitikot päättävät tulevaisuuden kulttuuripalvelujen kokonaisuudesta Kotkan kaupungin asukkaille. He pohtivat edelleen samaa tämän käsillä olevan tutkimuksen aikana noussutta kysymystä: miten kaupungin kulttuurihallinto jatkossa parhaiten tyydyttää kaupunkilaisten kulttuuritarpeita laajasti, siis miten kaupunki tekee ihmisen mahdolliseksi.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4011-1
http://hdl.handle.net/10138/231713
Päiväys: 2018-02-26
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
KAUPUNGI_–_Kopio.pdf 5.577MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot