An Unholy Union? Eugenic Feminism in the Nordic Countries, ca. 1890-1940

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4104-0
Julkaisun nimi: An Unholy Union? Eugenic Feminism in the Nordic Countries, ca. 1890-1940
Tekijä: Weßel, Merle
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, maailman kulttuurien laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The interest of first-wave feminists into eugenics was widespread internationally but the Nordic countries showed an especially keen engagement with these ideals. This link between eugenics and feminism is a controversial one, since eugenics is often thought to restrict women's reproductive choices, whereas feminism empowers women's reproductive choices. This dissertation examines the engagement of Nordic feminists with eugenic ideals between 1890 and 1940. It investigates prominent feminists and feminist organizations from Denmark, Sweden, Norway, Finland and Iceland. I analyse if, and to what extent, Nordic feminists believed eugenics to be an appealing ideology to support their goal of female empowerment This study draws upon theories of the body, intersectionality and biopower to illustrate how eugenic feminists defined, middle class women as valuable, who contributed positively society with their reproductive function as opposed to questionable women from the working class and under class who were unable to contribute to the nation. Using content analysis, this dissertation examines the public writings of eugenic feminists and feminist organizations, such as medical and sexual health advice books, articles, pamphlets, lectures, and magazines. In order to demonstrate the widespread use of eugenic rhetoric by Nordic feminists. The dissertation's main findings are that the Nordic eugenic feminists supported the notion of women as mothers in society and as such defined female civil rights around the concept of motherhood. They argued that women were not only mothers to their own children but were foremost mothers of the nation. As such, the appropriate women needed to contribute their own reproductive function responsibly, preventing degeneration, to the success and survival of the nation, understood in the context of the race struggle and nationalism. This study paves the way for further research on eugenics and its connection to other social movements, as well as the impact of eugenic ideologies on women and welfare policy after the Second World War.Tämä tutkimus käsittelee feminististä eugeniikkaa Pohjoismaissa vuosina 1890-1940. Tutkimus tarkastelee keskeisiä pohjoismaalaisia feministejä ja feministijärjestöjä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Islannissa. Tarkastelen näyttäytyikö eugeniikka pohjoismaalaisten feministien keskuudessa houkuttelevalta aatteelta naisten voimaantumisen tukemisessa, ja missä määrin. Eugeniikan ja feminismin välinen yhteys on kiistanalainen, sillä eugeniikka nähdään usein naisten lisääntymismahdollisuuksia rajoittavana suuntauksena, kun taas feministinen liike pyrki vapauttamaan näitä vaihtoehtoja. Ensimmäisen aallon feministien kiinnostus eugeniikkaa kohtaan oli kansainvälisesti laajalle levinnyttä, mutta Pohjoismaissa tämä kiinnostus oli erityisen voimakasta ja menestyksekästä. Tutkimus tarkastelee kehollisuuden, intersektionaalisuuden ja biopolitiikan teorioiden näkökulmasta sitä, miten eugeeniset feministit arvottivat keskiluokkaisia naisia yhteiskunnan menestymisen kannalta tärkeiksi näiden lisääntymiskyvyn perusteella. Toisaalta ala- ja työväenluokkaiset naiset esitettiin arveluttavina ja tämän vuoksi kykenemättöminä osallistumaan kansakunnan rakentamiseen. Tutkimuksessa käsitellään sisällönanalyysin avulla julkisia kirjoituksia eugeenisista feministeistä ja feministijärjestöistä. Tutkimuksen aineisto koostuu terveyteen ja seksuaaliterveyteen liittyvistä ohjekirjoista, artikkeleista, esitteistä, luennoista ja aikakausilehdistä havainnollistaen pohjoismaalaisten feministien laajalle levinneen eugeenisen retoriikan käytön. Tutkimus osoittaa, että pohjoismaalaiset eugeeniset feministit näkivät naiset ennen kaikkea yhteiskunnan äiteinä, ja sellaisenaan naisten kansalaisoikeudet rakentuivat äitiyden käsitteen ympärille. Eugeeniset feministit tukivat äitiyden kansallista ymmärrystä, jonka mukaan naiset eivät olleet äitejä vain omille lapsilleen vaan myös omalle rodulleen. Nationalismin ja rotutaistelun kontekstissa naisten tuli siis edistää oman lisääntymiskykynsä myötä rodun menestymistä ja selviytymistä sekä estää sen rappeutumista. Tämä tutkimus laajentaa aikaisempaa, lähinnä eugeeniseen sterilointiin liittyynttä tutkimusta Pohjoismaissa. Samalla se viitoittaa tietä tuleville tutkimuksille sekä eugeniikan ja muiden yhteiskunnallisten liikkeiden välisistä yhteyksistä, että eugeenisten aatteiden vaikutuksista toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta nykypäivään.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4104-0
http://hdl.handle.net/10138/233107
Päiväys: 2018-03-28
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
AnUnholy.pdf 1.805MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot