"Mä valitsen hänet joka päivä uudestaan" : Laadullinen tapaustutkimus parisuhteessa koetusta onnellisuudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803011371
Title: "Mä valitsen hänet joka päivä uudestaan" : Laadullinen tapaustutkimus parisuhteessa koetusta onnellisuudesta
Author: Määttä, Päivi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803011371
http://hdl.handle.net/10138/233146
Thesis level: master's thesis
Abstract: The purpose of this research was to study how couples experience happiness in their relationship. To focus the central phenomena the research questions were divided into two categories according to their nature: 1) What kind of impressions do the participants have on a happy relationship? (internal factors) 2) How do the participants try to support the happiness in a relationship? (external factors). Eight couples participated in the research: couples without children, families with children and grandparents. A qualitative method was used in this study. The data were collected by interviewing couples in May and June 2017, and the form of the interviews was a half-structured theme interview. In the interview-guide, the questions were divided into four themes according to the background theories: personality, appreciation, deeds and interaction. Theory bound qualitative content analysis was used to analyze the data. The analysis revealed 13 subgroups which describe the factors that the participants accounted to be supporting factors in a relationship. These factors: 1. Personality: compatibility of personalities, commitment, personal growth in relation to honesty and trust. 2. Appreciation: mutuality, spouses' own time and space, accepting the spouse's imperfection. 3. Deeds: serving the spouse, doing things together, paying attention to each other. 4. Interaction: open discussion and listening to the spouse, giving positive feedback, showing love both physically and verbally. The results of the study align the previous studies except the subgroup including spouses' own time and space. In the previous studies those issues were not included as supporting factors in the happiness of a relationship. This study could be applicable and useful in relationship therapy or in other connections where the previous factors concerning mutual interaction are regarded as important. In the future a similar research could be made with a greater group of participants by interviewing couples both together and separately. The effects of digitalization on interaction and happiness in relationships could also be current and interesting themes. Regarding home economics science, the most important result of this research is the understanding of the importance of interaction between personalities and people. Interaction plays an important role both personally and between people in general concerning happiness and well-being. Well-being in relationships could be described as a content and quality factor in everyday life and housing. The experienced balance in family and everyday life reflects in all communities where family members act daily.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää parisuhteen onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen keskeisten ilmiöiden esiintuomiseksi tutkimuskysymykset jaettiin niiden luonteen perusteella kahteen kategoriaan, sisäisiin tekijöihin (kysymys 1) ja ulkoisiin tekijöihin (kysymys 2). Tutkimuskysymykset ovat seuraavat 1) Millaisia käsityksiä vastaajilla on onnellisesta parisuhteesta? 2) Miten vastaajat pyrkivät tukemaan parisuhteensa onnellisuutta? Tutkimukseen osallistui 8 pariskuntaa, joiden joukossa oli lapsettomia pariskuntia, lapsiperheitä sekä jo isovanhemmiksi ehtineitä pariskuntia. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Aineiston kerääminen suoritettiin parihaastatteluina touko-kesäkuussa 2017 ja haastattelumuotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelurungon kysymykset jaettiin neljän, taustateorioista nousseen, teeman mukaisesti, joita olivat persoonallisuus, arvostaminen, teot ja vuorovaikutus. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksena muodostui neljän teeman alle yhteensä 13 alaluokkaa, jotka kuvaavat niitä tekijöitä, jotka haastatellut pariskunnat nimesivät parisuhteen onnellisuutta tukeviksi tekijöiksi. Näitä tekijöitä ovat teemoittain 1. Persoonallisuus: persoonallisuuksien yhteensopivuus, sitoutuminen, henkilökohtainen kasvaminen suhteessa, rehellisyys ja luottamus. 2. Arvostaminen: vastavuoroisuus, puolisoiden oma aika ja tila, puolison epätäydellisyyden hyväksyminen. 3. Teot: puolison palveleminen, asioiden tekeminen yhdessä, puolison huomioiminen. 4. Vuorovaikutus: avoin keskusteleminen ja puolison kuunteleminen, positiivisen palautteen antaminen, rakkauden osoittaminen fyysisesti ja sanallisesti. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa lukuun ottamatta puolisoiden oma aika ja tila alaluokkaa, joka ei noussut esille taustatutkimuksissa parisuhteen onnellisuutta ruokkivana tekijänä. Tätä tutkimusta voitaisiin soveltuvin osin hyödyntää esimerkiksi parisuhdeterapiassa, jossa on tarpeen käsitellä yllä esitettyihin teemoihin ja alaluokkiin liittyviä, kahdenväliseen vuorovaikutukseen liittyviä tekijät. Jatkossa samankaltaisen tutkimuksen voisi tehdä suuremmalla osallistujajoukolla haastatellen pariskuntia sekä yhdessä että erikseen. Myös digitalisaation vaikutukset parisuhteen vuorovaikutukseen tai parisuhteessa koettuun onnellisuuteen voisivat olla ajankohtaisia ja mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Kotitaloustieteen kannalta tutkimuksen suurin anti on tutkimustulosten tuoma informaatio, joka koskee ihmisen persoonallisuuden ja vuorovaikutuksen merkitystä henkilökohtaiselle, mutta myös ihmisten väliselle, hyvinvoinnille ja onnellisuudelle. Parisuhteen hyvinvointia voitaisiin luonnehtia eräänlaiseksi kotitalouden ja asumisen sisältö- ja laatutekijäksi. Perheiden elämän ja arjen tasapainoisuus taas heijastuu kaikkiin niihin yhteisöihin, joissa perheenjäsenet arjessaan toimivat.
Subject: parisuhde
onnellisuus
tyytyväisyys
persoonallisuus
temperamentti
rakkaus
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
GRADU_Paivi_Maatta.pdf 8.065Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record