Supporting gender equality and integration : Immigrant families’ child care choices in the Nordic policy context

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-035-6
Julkaisun nimi: Supporting gender equality and integration : Immigrant families’ child care choices in the Nordic policy context
Tekijä: Tervola, Jussi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Studies in social security and health - URN:ISSN:1238-5050
Tiivistelmä: Contemporary welfare states actively promote their key values and goals, such as gender equality and high employment. In family policy, these goals are pursued with allocated parental leave for both parents and subsidized day care services, for instance. However, it is known from previous research that parental leave is divided less equally between parents in immigrant families than in other families, and children with immigrant background participate less in centre-based day care despite the evidence that they would benefit from it the most. This study sets out to scrutinize immigrant families’ care choices and their determinants in Finland and Sweden. The study is based on comprehensive administrative register data, and the choices are observed from the take-up of different benefits. Economic and demographic factors are considered through regression analysis. Immigrant fathers in both Finland and Sweden show clearly lower take-up rates of paternity and parental leave than native-born fathers. Generally, though, the takeup rates of immigrant fathers are much higher in Sweden than in Finland, and the gap between the countries is largely traced back to differences in policy systems. However, the study also provides evidence that social norms play a role in fathers’ parental leave use, even between Finnish-born and Swedish-born fathers. Moreover, immigrant families’ choices between child home care and day care follow the pattern previously found in some European and US studies. In Finland, with strong policy support for both home and day care, immigrant families take care of their children at home longer than native-borns. However, after the child turns three, immigrants demonstrate an increasing preference for day care, even more so than native families. This may reflect immigrant-specific preferences for children’s integration and language acquisition. All in all, it seems that care choices in immigrant families have many distinct features compared to the majority families. Nevertheless, this study provides evidence that care choices can be steered and family policy goals approached through efficient and consistent policies also among immigrant populations.Hyvinvointivaltiot toimivat aktiivisesti arvojensa ja tavoitteidensa, kuten sukupuolten tasa-arvon ja korkean työllisyysasteen, puolesta. Perhepolitiikassa näihin tavoitteisiin pyritään mm. isille suunnatuilla vanhempainvapailla ja subventoiduilla varhaiskasvatuspalveluilla. Aikaisemmat kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että maahanmuuttajaperheissä vanhempainvapaa jakautuu epätasaisemmin vanhempien kesken ja lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen harvemmin kuin muissa perheissä, vaikka tutkimusten mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaiset lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalintoja Suomessa ja Ruotsissa laajojen rekisteriaineistojen avulla. Taloudellisten ja väestöllisten taustatekijöiden yhteyttä valintoihin selvitetään regressioanalyysin avulla. Maahanmuuttajaisät Suomessa ja Ruotsissa käyttävät kantaväestön isiä selvästi keskimääräistä harvemmin isyysvapaita. Maahanmuuttajaisät käyttävät vapaita kuitenkin selvästi yleisemmin Ruotsissa kuin Suomessa. Erot maiden välillä juontuvat pitkälti eroista vanhempainvapaajärjestelmissä. Eriikäisinä muuttaneiden isien vapaiden käytön vertailu tosin viittaa siihen, että myös sosiaaliset normit vaikuttavat vapaiden käyttöön. Suomessa, jossa tuetaan sekä lasten kotihoitoa että päivähoitoa, maahanmuuttajataustaiset lapset ovat keskimäärin muita pidempään kotihoidossa. Toisaalta yli kolmevuotiaiden lasten päivähoitoa suositaan maahanmuuttajaperheissä jopa enemmän kuin suomalaistaustaisissa perheissä. Tämä heijastanee maahanmuuttajaperheiden pyrkimystä edistää lastensa integraatiota ja kielenoppimista. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalinnoissa on monia piirteitä ja ulottuvuuksia, joita kantaväestön perheillä ei ole. Tehokkaalla ja johdonmukaisella perhepolitiikalla voidaan kuitenkin edistää perhepolitiikan tavoitteiden toteutumista myös maahanmuuttajaperheissä.
URI: URN:ISBN:978-952-284-035-6
http://hdl.handle.net/10138/233431
Päiväys: 2018-04-13
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot