Lasten vahvuuksien tunnistaminen varhaiskasvatuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803201524
Title: Lasten vahvuuksien tunnistaminen varhaiskasvatuksessa
Author: Myyry, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201803201524
http://hdl.handle.net/10138/233710
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objectives. This study began with the assumption that in pedagogical documents the early childhood education staff describes more children's needs of support than their strengths. In particular, when deciding on the resources of special support, attention has been paid to the children's needs of support and the problems of development. An alternative to this problem-centered approach is positive psychology and positive education which both focus on examining strengths and well-being elements. The goal of positive education is to support well-being and learning in the day care and at school. Peterson and Seligman (2004) created the distinction of character strengths as they discovered a lack of a commonly defined vocabulary in positive psychology. This study examines whether there are more descriptions of children's strengths or descriptions of their needs of support. And whether the early childhood education staff describes the children's needs of support more specifically than their strengths. The study examines what character strengths can be found in descriptions. Methods. The data of this qualitative study consists of the pedagogical documents of 13 children and the questionnaires collected from their parents. The children were 3-5 years old. The data was analyzed by using content analysis and discourse analytic methods. Results and Conclusions. Both the parents and the early childhood education staff described the strengths of the children more than their needs of support. Total of 74 per cent of personnel expressions and 76 per cent of parents expressions were about strengths. The strengths of children with special needs were described less than children with no special needs. Out of Seligman and Peterson's 24 character strengths, there were mentioned 16. The most mentioned character strengths were kindness, curiosity and zest. There was found three ways of expressions; short-and-simple, descriptive and guiding way. There was no short and simple expressions in the descriptions of the needs of support, while 22 per cent of the strengths were described short and simple way. Descriptive way was the most common. Only 13 per cent of all expressions are written in guiding way, and it was less common in descriptions of the strengths (3%) than in descriptions of needs of support (45%).Tavoitteet. Tämä tutkimus sai alkunsa oletuksesta, että varhaiskasvatuksen henkilökunta kuvaa pedagogisissa asiakirjoissa enemmän lasten tuen tarpeita kuin heidän vahvuuksiaan. Etenkin erityisen tuen resursseista päätettäessä huomio on kiinnittynyt lapsen tuen tarpeisiin ja kehityksen ongelmakohtiin. Vaihtoehdoksi tähän ongelmakeskeiseen lähestymiseen esitetään positiivista psykologiaa ja positiivista pedagogiikkaa, jotka keskittyvät tutkimaan vahvuuksia ja hyvinvoinnin elementtejä. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on tukea lasten hyvinvointia ja oppimista. Peterson ja Seligman (2004) laativat luonteenvahvuuksien jaottelun, koska havaitsivat positiivisessa psykologiassa olevan puutteen yhteisesti määritellystä sanastosta. Tutkimuksessa selvitetään, kuvataanko lapsissa enemmän vahvuuksia vai tuen tarpeita, ja kuvaavatko päiväkodin työntekijät lasten tuen tarpeita konkreettisemmin kuin heidän vahvuuksiaan. Tutkimuksessa selvitetään, mitä luonteenvahvuuksia lapsissa mainitaan. Menetelmät. Tämän laadullisen tutkimuksen aineistona käytettiin 13 lapsen pedagogisia asiakirjoja sekä heidän vanhemmiltaan tutkimusta varten kerättyjä kyselylomakkeita. Lapset olivat iältään 3-5-vuotiaita. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä väljästi diskurssianalyyttisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Sekä lasten vanhemmat että päiväkodin henkilökunta kuvasivat enemmän lasten vahvuuksia kuin heidän tuen tarpeitaan; henkilökunnan ilmauksista 74 prosenttia oli vahvuuksia kuvaavia ja vanhempien ilmauksista 76 prosenttia. Erityistä tukea saavien lasten vahvuuksia kuvattiin suhteellisesti vähemmän kuin tavanomaisesti kehittyneiden lasten. Lapsissa mainittiin 16 luonteenvahvuutta Seligmanin ja Petersonin määrittelemistä 24 luonteenvahvuudesta. Eniten mainittiin ystävällisyyden, uteliaisuuden ja innostuksen vahvuuksia. Asiakirjoissa oli löydettävissä kolmenlaista tapaa kuvata lapsia; toteava, kuvaileva ja ohjaava. Toteavaa kirjoitustapaa ei tuen tarpeissa esiintynyt lainkaan, kun taas vahvuuksien kuvailussa sitä oli 22 prosenttia. Enimmäkseen kirjoitustyyli oli kuvailevaa. Ohjaavaa ilmaisutapaa oli koko aineistossa 13 prosenttia, ja sitä esiintyi selvästi vähemmän lasten vahvuuksien kuvailussa (3%) kuin tuen tarpeiden kuvailussa (45%).
Subject: varhaiskasvatus
positiivinen psykologia
positiivinen pedagogiikka
luonteenvahvuudet
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lotta_Myyry_pg_2018.pdf 1.351Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record