Diversity and Health in the Population : Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-4169-9
Title: Diversity and Health in the Population : Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland
Author: Rask, Shadia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Research Programs Unit, Faculty of Medicine, Department of Public Health
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:ISSN 2342-317X
Abstract: The health of individuals and populations is in many ways affected by migration. Migration impacts not only individual persons and families moving from one country to another, but also communities and populations in origin, destination and transit countries, and even successive generations. Empirical evidence on the health of migrants is abundant, but mixed. Large differences are found both between and within migrant populations. One challenge in migration and health research is using categorizations that produce relevant knowledge rather than false generalizations. This study uses data from the Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu, 2010–2012) to examine three significant population groups in Finland. Categorized based on birthplace and mother tongue, the studied populations were considered to consist of three different population groups: persons of Russian, Somali and Kurdish origin. The studied groups comprise more than one fourth of the foreign-born population in Finland, and include persons with various reasons for migration. A comparison group from the general population was selected from the Health 2011 Survey. The aim of this study is to improve knowledge on populations of Russian, Somali and Kurdish origin in Finland. This study specifically examines mobility limitations, mental health symptoms and perceived discrimination. This is the first dissertation to examine the health of foreign-born populations in Finland using survey data. The focuses of this study were chosen based on the preliminary findings of the Maamu Study. The findings of this study suggest certain concerns in the health of Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland. First, this study demonstrates that mobility limitations are more prevalent among Somali and Kurdish origin populations compared to the general population in Finland. Second, the prevalence of mental health symptoms was found to be significantly higher among Russian origin women and Kurdish origin men and women than in the general population. Adjusting for sociodemographic factors showed some reductions in the sizes of the increased odds for mobility limitation and mental health symptoms. An association between mental health symptoms and mobility limitation was also demonstrated. Last, perceived subtle discrimination was found to be more common than experiences of overt discrimination. Perceived discrimination increased the odds for poor self-reported health, limiting long-term illness or disability and mental health symptoms, also for those reporting subtle discrimination only. The high prevalence of mobility limitation and mental health symptoms among the studied populations demonstrates a need for health promotion. Actions should be comprehensive and promote physical activity, healthy diet and social participation, but also address needs related to employment, social security and health services. Efforts against racism and discrimination are also highly needed, as perceived discrimination was shown to be associated with poor health outcomes. Supporting the wellbeing of diverse populations in Finland should include firmer advocacy of shared belonging. This study encourages future research to recognize the constructed and changing nature of groups and explore population health beyond the dichotomist frame of “us” and “them”.Maahanmuutolla on monenlaisia vaikutuksia yksilöiden ja väestöjen terveyteen. Maahanmuutto vaikuttaa paitsi yksittäisiin maasta toiseen muuttavin ihmisiin ja perheisiin, myös yhteisöihin ja väestöihin lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaissa, sekä tuleviin sukupolviin. Maahanmuuttajien terveydestä on runsaasti tutkimustietoa, mutta näyttö on osin ristiriitaista. Maahanmuuttajaryhmien välillä ja näiden sisällä on suuria eroavaisuuksia. Yksi maahanmuuttoon ja terveyteen liittyvän tutkimuksen haasteista onkin käyttää luokituksia, jotka tuottavat aitoa tietoa, eivätkä virheellisiä yleistyksiä. Tämä tutkimus käyttää aineistoa Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu, 2010–2012) tarkastellakseen kolmea merkittävää väestöryhmää Suomessa. Syntymämaan ja äidinkielen perusteella määriteltiin kolme eri väestöryhmää: venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset väestöt. Tutkittavat ryhmät muodostavat neljänneksen Suomessa asuvasta ulkomailla syntyneestä väestöstä, ja niihin sisältyy erilaisista syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Vertailuryhmä koko väestöstä Suomessa poimittiin Terveys 2011 -tutkimuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on parantaa tietoa venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisesta väestöstä Suomessa. Tutkimus tarkastelee erityisesti liikkumisvaikeuksia, mielenterveysoireita ja koettua syrjintää. Tämä on ensimmäinen väestötutkimusaineistoon perustuva väitöskirja, joka tarkastelee ulkomailla syntyneen väestön terveyttä Suomessa. Tämän tutkimuksen aiheet valikoituivat Maamu-tutkimuksen alustavien tulosten pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat tiettyjä huolenaiheita Suomessa asuvan venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen väestön terveydestä. Tutkimus osoittaa, että liikkumisvaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä koko väestöön verrattuna. Lisäksi mielenterveysoireiden osoitettiin olevan merkittävästi yleisempiä venäläistaustaisilla naisilla sekä kurditaustaisilla miehillä ja naisilla koko väestöön verrattuna. Sosiodemografisilla tekijöillä vakioiminen pienensi liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden lisääntyneitä todennäköisyyksiä jonkin verran. Myös mielenterveysoireiden ja liikkumisvaikeuksien välillä havaittiin yhteys. Kokemukset epäsuorasta syrjinnästä olivat yleisempiä kuin kokemukset avoimesta syrjinnästä. Syrjintäkokemukset lisäsivät heikon koetun terveyden, pitkäaikaissairauden tai vamman sekä mielenterveysoireiden todennäköisyyttä myös niillä, jotka raportoivat vain epäsuoria syrjintäkokemuksia. Liikkumisvaikeuksien ja mielenterveysoireiden yleisyys tutkituissa väestöryhmissä osoittaa tarpeen terveyden edistämiselle. Toimenpiteiden tulisi olla kokonaisvaltaisia ja edistää paitsi liikuntaa, terveellistä ruokavaliota ja osallisuutta myös vastata työhön, sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin liittyviin tarpeisiin. Myös rasismin- ja syrjinnänvastaisia toimia tarvitaan pikaisesti, sillä koetun syrjinnän osoitettiin olevan kielteisellä tavalla yhteydessä tutkittujen väestöryhmien terveyteen. Suomen moninaisen väestön hyvinvoinnin edistäminen vaatii selkeämpää yhteenkuuluvuuden puolustamista. Tämä tutkimus kannustaa tulevia tutkimuksia tunnistamaan ryhmien rakennettu ja muuttuva luonne ja tarkastelemaan väestön terveyttä myös muusta kuin kaksijakoisesta lähtökohdasta ”me” ja ”muut”.
URI: URN:ISBN:ISBN 978-951-51-4169-9
http://hdl.handle.net/10138/233970
Date: 2018-05-04
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
DIVERSIT.pdf 634.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record