Tutkielmat

Recent Submissions

  • Olsonen, Ida (2019)
    This study delves into the artistry of the choral conductor. Being based on insiderknowledge, and thereby a subjective viewpoint, autoethnography has been chosen as the appropriate research method for this study. The study displays several traits typical to artistic research, especially in its use of an intuitive, creative analysis process and the presentation of results. Instead of describing the technical skills needed to execute the conductorship or the pedagogical abilities required to lead a group, this study attempts to address the agenda driving the artistic vision – the why rather than the what or the how. The theoretical framework of the study approaches the conductor's artistry from two directions – firstly, via the different professional roles contained within the main function of conducting, and secondly, via Dag Jansson's (2018) model of the conductor's competences. The artistry is examined by identifying and analysing its key processes, as well as reflecting on how the roles or functions (the artist, the teacher and the leader) are visible within those processes. The field work took place over the spring semester of 2017, following the conductor-researcher's work with her choir Musta lammas. The conclusion of the study reinforces the notion that the different functions of the choral conductor are highly interrelated and interdependent, even when approached primarily with the artistry in mind. Along with locating aesthetic preferences, the results connect the artistic agenda to social and interpersonal processes such as building the group and becoming seen (both as individuals within the group and as performers in front of the audience). Relational processes like these can actually add to the artistic substance and be part of the artistic expression of the group. This study suggests that high ambitions and artistic emphasis actually invite a comprehensive vision with a distinctive pedagogic view and leadership.
  • Westergård, Maiju (2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen 12–16-vuotiaiden nuorten pop/jazz-laulunopetusta kolmen pop/jazz-laulupedagogin kokemusten pohjalta. Pyrin selvittämään, minkälaisia erityispiirteitä nuorten laulunopetukseen liittyy, sekä millä tavoin nuoria opetetaan laulutunneilla. Koska laulu on niin kokonaisvaltainen instrumentti, käyn sen opettamista läpi niin fyysiseltä, psyykkiseltä kuin sosiaaliseltakin kannalta. Tutkielmani on laadullinen tapaustutkimus, jonka olen toteuttanut keräämällä aineistoni kolmella teemahaastatte- lulla. Kaikki kolme haastateltavaa ovat pop/jazz-laulunopettajia, jotka opettavat pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa musiikkioppilaitoksissa. Heillä kaikilla on useamman vuoden kokemus nuorten laulunopetuksesta. Olen analysoi- nut aineistoni teoriasidonnaisesti, mikä tarkoittaa, että olen käsitellyt aineistostani esiin nousseita teemoja myös jo tutkitun tiedon valossa. Tutkielmani tuloksista nousi selkeästi esiin, että perusperiaatteet ovat kaikenikäisten laulunopetuksessa samat. Opetustapoihin ja laulutunnin etenemiseen vaikuttaakin ikää enemmän ihmisen persoona. Siksi opetus ja sen tavoitteet tulee suunnitella jokaiselle oppilaalle henkilökohtaisesti. Opettajan on kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä, että nuoren oppilaan keho ja mieli ovat vielä kehittyviä. Voimakkaiden äänenkäyttötapojen kanssa on syytä olla varovainen, jottei nuoren kehittyvälle äänelle aiheutuisi haittaa. Nuori ei myöskään välttämättä löydä laulamisessa tarvittavia lihaksia yhtä nopeasti kuin aikuinen, ja kokonaisvaltainen heittäytyminen erilaisiin harjoitteisiin saattaa vaatia enemmän rohkaisua. Näissäkin asioissa on kuitenkin yksilöllisiä eroja ihmisten välillä, oli kyse minkä ikäisistä tahansa. Selkein nuorten laulunopetukseen merkittävästi vaikuttava asia on etenkin pojilla äänenmurros. Tutkielmani mukaan ääntä voidaan, ja on jopa suotavaa harjoittaa myös äänenmurroksen aikana. Rumia ääniä ei pidä pelätä, vaan äänen tulee antaa toimia luonnollisesti, kuten se äänenmurroksen aikana toimii. Tärkeintä on muistaa, että laulamisen tulisi aina tuntua mukavalta, ja opettajan olisikin hyvä kehottaa nuoria oppilaitaan tarkkailemaan omia tuntemuksiaan.
  • Talikka, Christa (2019)
    Tutkielman tavoitteena on tutkia tunneälyn ilmenemistä lapsi- ja nuorisokuorojen johtajien työssä ja lisäksi tutkia miten tunneälyn merkitys ilmenee kuoronjohtajien kertomusten perusteella. Haastattelin aineistoa varten kolmea lapsi- ja nuorisokuoron johtajaa ja analysoin aineiston Golemanin, Boyatziksen ja McKeen (2002) tunneälyn teoriaa mukaillen. Golemanin ym. (2002) määritelmän mukaan tunneäly jakautuu neljään osa-alueeseen, joita ovat itsetuntemus, itsehallinta, empaattisuus ja ihmissuhteiden hallinta. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimus toteutettiin kerronnallisen puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla ja haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluina. Analysoin haastattelun narratiivien analyysia käyttäen ja luokittelemalla haastattelusta syntyneet narratiivit Golemanin ym. (2002) tunneälyteorian neljän osa-alueen mukaan. Tutkimustulokseni osoittavat, että tunneäly ilmeni kokonaisvaltaisesti kuoronjohtajien työssä. Merkit-tävimmiksi tunneälyn osa-alueiksi muodostuivat empaattisuus ja ihmissuhteiden hallinta. Lisäksi itsetuntemus vaikutti vahvasti haastateltavien työn taustalla. Erityisesti kuoronjohtajien omat arvot ja päämäärät vaikuttivat siihen, mitä kohti he haluavat mennä ja mitä ja miten he haluavat opettaa nuorille. Tapaustutkimukseni osoittaa, että lapsi- ja nuorisokuoronjohtajan työ on kokonaisvaltaista, johon tarvitaan laajasti musiikillisen osaamisen lisäksi hyviä pedagogisia ja kasvatuksellisia taitoja. Tunneälyn merkitys ilmeni siinä, että kuoronjohtaja on kasvattaja, joka omien tunteiden ymmärtämisen ja hallinnan avulla kuuntelee kuorolaisiaan ja osaa ohjata heitä innostavasti ja kannustavasti kohti päämääriä sekä samalla tunnekasvattaa kuorolaisia ilmaisemaan omia tunteitaan myös musiikin kautta. Tunneälyn merkitys kokonaisvaltaisessa kasvatustyössä etenkin lasten ja nuorten kanssa työskennellessä on huomattavaa.
  • Kaasinen, Iiris (2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan liveroolipelin soundtrackin mahdollisuuksia opetuskäytössä. Tutkin aihetta viikonlopun mittaisen työpajan kautta ja selvitin, mitä työpajaan osallistuneet kokivat oppineensa musiikin ja äänen luomisesta sekä miten työpaja tuki heidän oppimistaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kokemuksellinen oppiminen ja erityisesti Kolbin oppimismalli sekä pelien sekä muiden interaktiivisten tarinankerronnan muotojen säveltämisen ja äänisuunnittelun teoriaa liveroolipelin soundtrackin rakentamisen tukena. Tutkin aihetta laadullisena tapaustutkimuksena ryhmähaastattelun, kyselyn ja havainnoinnin metoditriangulaationa. Tärkeimpinä tutkimustuloksina nousi esiin musiikin ja äänen luominen ilman aiempaa tietoa musiikin ja äänen luomisesta, liveroolipelin soundtrackin rakentamiseen liittyvien käsitteiden ja konseptien oppiminen sekä se, miten työpaja mahdollisti osallistujien kokemuksellisen, sosiaalisen ja motivoivan oppimisen. Liveroolipelien käyttöä musiikinopetuksessa ei ole aiemmin juuri tutkittu eikä aiheesta löydy ennestään suomenkielistä kirjallisuutta. Tutkielman tarkoitus onkin tuottaa uutta tietoa musiikkikasvatuksen kentälle sekä liveroolipelien järjestäjille suunnittelun tueksi.
  • Kirves, Marja-Liisa (2019)
    Estonia and Finland have a unique relationship sharing economic interests, Finno-Ugrian roots and cultural connections of tens of years. In this thesis I ask, how is this relationship portrayed in the cultural cooperation occurring between the nations today. My operational setting are arts organizations, and more specifically the theatre festival fields in both countries. I have conducted a mixed method desk research by gathering and analysing both qualitative and quantitative data from 15 Finnish and 13 Estonian theatre festivals. The theory section presents the concepts of Cultural Policy and Cultural Diplomacy to offer a more governmental viewpoint, and Cultural Cooperation and Strategic Management, to present the organizational aims of the theatre festival field. The first chapter presents the introduction and background to the subject. The second chapter presents the theory and the third discusses on the research methods and design. The fourth chapter presents the analysis and findings of the desk research as well as the analysis of the cultural policies of Finland and Estonia. The fifth chapter presents conclusions derived from the findings and the sixth discusses the conducted study and further research. The Estonian and Finnish theatre festival pools have similarities but are different in their international actions, funding schemes and in the booking of their programme. The Estonian festivals are highly international in their booking, and the cultural policy of Estonia as well as the offered funding schemes support international actions. The Finnish theatre festival field is more focused on domestic programming, which can also be reflected from their funding schemes. The Estonian festival pool books more, and more versatile Finnish programme compared to the Finnish festivals that do not focus on Estonian offering in general. The festival organizations between the two pools had not conducted cooperation, and other traces of a special connection between Finland and Estonia were also not found from the chosen sample. From the results, the performing arts groups have conducted the most cultural collaboration and would be an interesting target group for further research.
  • Laakso, Severi (2019)
    Tässä tutkimuksessa tutkittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulun musiikkikasvatusta kolmessa rippikoulussa. Tutkimustehtävänä oli tutkia, miten rippikoulujen musiikkikasvattajat toteuttavat rippikoulun musiikkikasvatusta uuden rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Tutkimustehtävään etsittiin vastausta kahden tutkimuskysymyksen avulla: Miten haastateltavat toteuttivat rippikoulun musiikkikasvatusta? Miten uuden rippikoulusuunnitelman RKS2017 ydinteemat yhteisöllisyys, nuorilähtöisyys ja ilmiöpohjaisuus toteutuivat rippikoulujen musiikkikasvatuksessa? Tutkimuksen rajauksen takia sen keskiöön valikoituivat kyseiset ydinkäsitteet, sillä ne liittyvät keskeisesti sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka pohjalle myös uusi rippikoulusuunnitelma rakentuu. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tässä tutki- muksessa aineistoa peilattiin uuteen rippikoulusuunnitelmaan (RKS2017) sekä rippikoulun ja erityisesti musiikin osalta rippikoulun historiaan ja rippikoulusuunnitelmien kehittymiseen. Keskeisiin käsitteisiin perehdyttiin aiemman kirjallisuuden kautta. Yhteisöllistä oppimista, nuorilähtöisyyttä ja ilmiöpohjaisuutta tarkasteltiin kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen näkökulmista. Lähteinä käytettiin useita väitöskirjoja, vertaisarvioituja artikkeleita sekä muuta tutkimuskirjallisuutta. Musiikkikasvattajat toteuttivat rippikoulun musiikkikasvatusta monipuolisesti pitäen musiikkia läsnä kai- kessa rippikoulussa. He tekivät musiikista luontevan osan niin aamuherätyksiä kuin oppitunteja ja iltahartauksiakin. Tutkimuksessa käy ilmi monia käytännön tapoja toteuttaa musiikkikasvatusta rippikoulussa. Esimerkkeinä tästä virsi-bumtsibum, kehorytmiikka, omien kappaleiden tekeminen ja musiikin sisällyttäminen oppituntiin kappale liitettynä opeteltavaan aiheeseen. Tutkimus osoittaa, että rippikoulun musiikkikasvatus on monipuolista ja siinä huomioidaan vahvasti nuorten toiveet ja mielenkiinnon kohteet. Elämän ilmiöihin tutustutaan yhdistämällä musiikki kaikkeen rippikoulun toimintaan luontevalla tavalla. Rippikoulussa hyödynnetään yhteismusisointia ja yhteislaulua vuorovaikutuksellisen ja turvallisen oppimisympäristön rakennuspalikkana. Tutkimus osoittaa, että musiikkikasvattajien työ rippikouluissa saa aikaan rippikoululaisissa iloa, aktiivisuutta ja hengellistä syventymistä. Tutkimus on toteutettu uuden rippikoulusuunnitelman jalkauttamisvaiheessa. Tästä syystä on ymmärrettävää, ettei haastatelluilla ollut vielä täyttä selkeyttä uudesta opetussuunnitelmasta ja sen tuntemus oli paikoin hataraa. Tämä herättääkin tarpeen seurakunnissa ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla hyvään perehdytystyöhön koskien uutta rippikoulusuunnitelmaa. Ilmiöpohjaisia oppimisprosesseja rippikouluissa ei juurikaan ole kokeiltu ja nuorilähtöisyyttä voisi toteuttaa rippikouluissa rohkeammin. Musiikkikasvattajien haasteena on tutustuttaa nuorilähtöisen innostavasti nuoret kirkkomusiikkitraditioon jumalanpalvelusmusiikin ja virsien osalta samalla lisäten sekä digitaalisen modernin musiikkikasvatuksen keinoja opetukseensa. Näiden lisäksi rippikoulujen musiikkikasvatuksessa tulee kiinnittää huomio siihen, että rippikoululaiset oppisivat hyödyntämään musiikkia oman hengellisen elämänsä vahvistajana ja syventäjänä.
  • Kilpi, Jenni (2019)
    Suomen peruskoulun (POPS 2014) ja lukion (LOPS 2015) opetussuunnitelmien mukaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvua osaksi yhteiskuntaa. Opettajalla on luokkahuoneessa oikeus ja velvollisuus toimia vallankäyttäjänä voidakseen tehdä työtään ja tukea oppilaiden kasvua. Tässä tutkimuksessa käsitellään musiikkikasvattajan vallankäyttöä ja sen oikeudenmukaisuutta. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1. Millaista musiikkikasvattajan vallankäyttö on luokkahuoneessa? 2. Miten musiikkikasvattaja käyttää valtaa luokkahuoneessa oikeudenmukaisesti ja millaista tukea tähän on saatavissa? Kysymyksiin vastaamiseksi tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään ensin keskeiset käsitteet, kuten musiikkikasvattajan kasvatustehtävä, valta ja oikeudenmukaisuus. Musiikkikasvattajan vallankäyttöä tarkastellaan niin musiikkikasvatuksen kuin yhteiskuntatieteenkin kirjallisuuden näkökulmasta. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea eri pituisen opetuskokemuksen omaavaa musiikkikasvattajaa. He opettivat joko yläasteella tai lukiossa ja olivat kaikki valmistuneet Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmästä. Analyysi toteutettiin teoriasidonnaisena sisällönanalyysina, jossa kirjallisuuden avulla pyrittiin vahvistamaan aineiston analyysin tuloksia. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että musiikkikasvattajan vallankäyttö luokkahuoneessa on moninaista ja ammattitaitoa vaativaa. Vallankäyttö jaettiin kahteen pääluokkaan: päätösvaltaan ja arvovaltaan. Aineistosta ilmeni näiden luokkien alle paljon opettajantyöhön kuuluvia elementtejä, joihin vallankäyttöä liittyi. Päätösvaltaan kuuluivat esimerkiksi luokan jakaminen ryhmiin, tunneilla käsiteltävän materiaalin valinta sekä arviointi. Arvovaltaan kuuluivat oppilaiden kanssa keskustelu, yhteiskunnalliset aiheet ja oppilaiden taustojen huomiointi. Aineistossa ilmeni vaihtelua sen suhteen, miten valtaa pyrittiin käyttämään ja miltä vallankäyttö haastateltavien mukaan tuntui. Oikeudenmukaista vallankäyttöä edistetään aineiston mukaan erityisesti yhteisillä säännöillä ja avoimella päätöksenteolla. Oikeudenmukaisuus hankaloituu, jos opettaja kohtelee ryhmää epätasa-arvoisesti tai kaikki eivät sitoudu samoihin sääntöihin. Oppilaiden välisiä konflikteja selvitetään keskustelemalla ja kääntymällä haasteellisimmissa tilanteissa oppilashuollon puoleen. Opettajan vastuuasemaan vallankäyttäjänä kuuluu jatkuva eettinen harkinta siitä, miten oikeudenmukaisuus parhaiten toteutuu. Haastateltavat kaipasivat tukea ja työkaluja eettisesti haasteellisiin vallankäytön tilanteisiin. Näitä voitaisiin tarjota esimerkiksi musiikkikasvatuksen koulutuksen, yleisten opettajien ohjeistusten sekä työnantajan, eli koululaitosten suunnilta.
  • Perttilä, Päivi (2019)
    Tutkielmani käsittelee kontekstuaalista kirkkomusiikkia soveltaen kontekstuaalista teologiaa, joka on jo vuosikymmenien ajan ollut vakiintunut käsite. Kontekstuaalisuuden kirkon ydinsanoma pyritään tuomaan aikaan ja paikkaan sopivaksi. Ihmisen kanssa yhteydessä elävän Jumalan olemus on kristillisen teologian valossa yhtä aikaa nykyaikainen ja ikiaikainen. Pohdin, millä tavoin kirkko kohtaa musiikillaan tämän ajan suomalaisia yhteiskunnan monissa kerroksissa. Kohdistin aiheeni tarkastelua maallistuneen ihmisen näkökulmaan. Suomessa luterilaisen uskonnonharjoittamisen merkitys vähenee yksilöiden ja yhteisöjen elämässä. Kirkkoon kuuluvien jäsenten määrä vähenee. Kristillinen tapakulttuuri ohenee. Mielenkiintoni kohdistuu erityisesti ihmisiin, joille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon traditio on vieras, mutta joilla on kiinnostusta henkiseen ja hengelliseen ulottuvuuteen omassa elämässään. Kontekstuaalisella kirkkomusiikilla voidaan löytää keinoja tavoittaa maallistuneita ihmisiä. Kontekstuaalinen kirkkomusiikki tuo välineitä tavoittavaan ja kohtaavaan työhön. Kulttuurien moninaisuus vaikuttaa paitsi maailmanlaajasti myös paikallisesti. Perinteet ovat luoneet kirkolle identiteetin, mutta nykyaika tarvitsee uusia tapoja sanoittaa ja säveltää evankeliumin sanoma ymmärrettäväksi. Kontekstuaalinen kirkkomusiikki on seurakuntalaisen ja maallistuneen hengellisen etsijän kuuntelemista ja hänen kanssaan yhdessä laulamista ja soittamista.
  • Piira, Taru (2019)
    Tutkimuksessani on oletuksena, että dialogin keinoin tuettu henkisesti turvallinen ilmapiiri vaikuttaa edistävästi oppijan musiikkisuhteeseen. Selvitän siis työssäni, miten kolme viulunsoitonopettajaa artikuloivat hyvän musiikkisuhteen ja turvallisuuden tunteen sisältöä ja ilmenemistä, sekä millaisia dialogisia keinoja opettajat kertovat käyttävänsä vaaliakseen oppijan henkistä turvallisuutta viulutunnilla. Henkinen turvallisuus on jaoteltu työssäni kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat pedagoginen-, psyykkinen- ja sosiaalinen turvallisuus. Sen sijaan dialogi toimii välineenä, jolla luodaan viulutunnille henkisesti turvallinen ilmapiiri. Haastateltavien kertomuksista ilmeni, että hyvä musiikkisuhde oli yhteydessä elämään rikastuttavana elementtinä, kun taas turvallisuuden tunne liitettiin muun muassa levolliseen ja vapautuneeseen olotilaan, jossa asiat ovat ennakoitavissa. Henkisesti turvallista ilmapiiriä viulutunnilla tuettiin dialogin keinoin esimerkiksi hyväksymisen vaalimisella, oppijan ihmisyyden, tarpeiden ja inhimillisyyden ymmärtämisellä sekä oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden huomioimisella. Oppijan turvallisuuden tunteen ja hyvän musiikkisuhteen voidaan ajatella olevan musiikkiharrastuksen lähtökohtia. Henkisen turvallisuuden tukeminen on tärkeä osa kasvattajan työtä, ja tutkimukseni antaa soitonopettajille käytännönläheisiä näkökulmia opettajien kertomusten kautta sen tukemisesta. Tutkimukseni on eettisesti ja kasvatuksellisesti tärkeä katsaus musiikkikasvatuksen merkityksellisistä teemoista, joille voitaisiin antaa jalansijaa vieläkin enemmän esimerkiksi opettajankoulutuksessa. Työni on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineiston keräsin yksilöhaastatteluina. Lähestyn tutkimustani narratiivisesta tulokulmasta, joten haastateltavien kertomat tarinat ja niiden merkitykset ovat tutkimukseni kiinnostuksen kohteita. Tutkimukseni onkin uusi näkökulma siitä, että dialogin keinoin toteutettu henkisesti turvallisen ilmapiirin luominen soittotunnille voi toimia kanavana oppijan hyvän musiikkisuhteen edistämiselle.
  • Haukka, Anni-Kaisa (2019)
    Tutkimukseni tavoitteena on selvittää kolmen musiikkikasvatuksen opiskelijan opintojen aikaisen kuoroharrastuksen ja ammatillisen identiteetin välistä yhteyttä. Tutkimuskysymys on: Miten opintojen aikainen kuoroharrastus on yhteydessä musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillisen identiteetin rakentumiseen? Lisäksi selvitän eräiden musiikkikasvatuksen opiskelijoiden kuoroharrastuksen syitä, eli sitä, miksi musiikkikasvatuksen opiskelija on mukana kuorotoiminnassa. Rakennan teoreettisen viitekehyksen identiteetin käsitteen määrittelyn sekä kuorotoiminnan ympärille. Ensimmäisessä teorialuvussa avaan identiteetin käsitettä ja luku päättyy musiikkikasvattajan ammatillisen identiteetin määrittelyyn tutkimuskirjallisuudessa. Toisessa teorialuvussa käsittelen kuorotoimintaa harrastuksen ja johtajuuden näkökulmista. Johdannossa luon katsauksen aiempiin tutkimuksiin sekä avaan lukijalle tutkimukseni kontekstia, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmää. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineiston keräsin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelin kolmea opinnoissaan eri vaiheissa olevaa musiikkikasvatuksen opiskelijaa, joilla kaikilla oli opintojen aikainen kuoroharrastus. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja ja analysoin ne teoriasidonnaisen analyysin periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksessa selvisi, että opintojen aikaisella kuoroharrastuksella ja ammatillisen identiteetin rakentumisella on selkeä yhteys. Haastateltavat kokevat kuoroharrastuksensa osana ammatillisen identiteettinsä rakentumista eräänlaisena ammatillisena kasvuna ja oppimisena. Tämä 'kolmas polku' on opintojen ja työkokemuksen ohella tärkeä osa-alue identiteetin rakentumisprosessissa. Syitä kuoroharrastukselle olivat niin itsensä kehittäminen ja ammatillinen kehittyminen kuin hauskanpito ja kuoron merkitys sosiaalisena yhteisönä.
  • Sadeharju, Eetu (2019)
    Tutustun tutkielmassani vapaan säestyksen pedagogisiin ominaisuuksiin kirjallisuuden pohjalta ja tarkastelen näiden ominaisuuksien sopivuutta käytäntöön kyselyllä. Käytän tutkielman eri vaiheissa sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia pedagogisia ominaispiirteitä vapaalla säestyksellä on kirjallisuuden ja opetussuunnitelmien perusteella konstruktivistisen oppimiskäsityksen näkökulmasta? 2. Ovatko musiikkiopistojen ja konservatorioiden pianonsoitonopettajien käsitykset vapaan säestyksen ominaispiirteistä samankaltaiset kuin edellä mainitut? Tutkielman ensimmäisessä vaiheessa muodostan neljä ominaispiirrettä, jotka kokoavat vapaassa säestyksessä merkittäviä pedagogisia käsityksiä. Tutkimusote on laadullinen ja aineistona käytän vapaan säestyksen kirjallisuutta, opetussuunnitelmia ja kurssikuvauksia. Tarkastelen oppimista konstruktivistisen oppimiskäsityksen kautta. Syntyneet ominaispiirteet ovat oppilaslähtöisyys, monipuolisuus, luova tuottaminen sekä käytännön muusikkous. Tutkielman toisessa vaiheessa selvitän kyselylomaketutkimuksella, mitä mieltä musiikkiopistojen ja konservatorioiden pianonsoitonopettajat ovat ensimmäisessä vaiheessa muodostamistani vapaan säestyksen ominaispiirteistä. Tämä osa tutkielmaa on luonteeltaan määrällistä ja aineistona on 136 opettajan vastaukset kyselylomakkeeseen. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että pianonsoitonopettajat pitävät keskimäärin muodostamiani ominaispiirteitä vapaan säestyksen opetuksessa tärkeinä periaatteina. Niin oppilaslähtöisyys, monipuolisuus, luova tuottaminen kuin käytännön muusikkouskin koettiin oppiainetta hyvin kuvaaviksi pedagogisiksi lähtökohdiksi. Ominaispiirteitä pidettiin kaikkein tärkeimpinä niiden vastaajien keskuudessa, jotka olivat saaneet paljon vapaan säestyksen koulutusta tai opettivat oppiainetta paljon. Tutkielmani auttaa määrittelemään vapaan säestyksen luonnetta ja tekee oppiaineesta ymmärrettävämmän ja helpommin lähestyttävän. Lisäksi se osoittaa, että kirjallisuuden luoma kuva vapaasta säestyksestä on jokseenkin samankaltainen kuin oppiaineen kanssa tekemisissä olevien opettajien käsitykset.
  • Keskinen, Olli (2019)
    Laskennallinen optimointi on merkittävä paradigma monimutkaisten teknisten ongelmien ratkaisuun. Tämä maisterin opinnäytetyö tutkii optimoinnin soveltamista audiosignaalinkäsittelyyn. Työssä tutkitaan differentiaalievoluutiomenetelmän käyttämistä taajuusvariantin ikkunointifunktion muodostamiseen spektrianalyysin tarpeisiin. Työ esittelee teknisen taustan taajuusvarianteille ikkunointifunktiolle ja tarkastelee äänisignaalin prosessointiin liittyvän optimointiongelman haasteita. Työssä määritellään taajuusvariantin ikkunointifunktion optimoimisen edellyttämä optimointiongelma ja arvioidaan optimoitavan funktion suppenemista sekä saatuja tuloksia. Työn lopuksi käsitellään työn pohjalta esiin nousseita jatkotutkimuskohteita.
  • Delhom, Claire (2019)
    This qualitative research explores the evolution from sponsorship towards more collaborative partnerships in the festival context. It provides insights on the specificities of the relationship between festival organisations and their business partners. The primary data consists of seven in-depth semi-structured interviews with experts from the festival field, festival managers and business partners. The analysis focuses on the content of the interviews and identifies the main aspects of the new phenomenon. The research reveals that the nature of the relationship between a festival and its partners has evolved towards a more co-creative model characterised by a continuous interactivity, a shared purpose and the co-creation of value. The implementation of this approach requires from festival organisations to re-think their partnership strategies. This thesis offers suggestions to set the path towards successful collaborative partnerships.
  • Antman, Patricia (2019)
    I denna pro gradu-avhandling undersöks musikens roll i den lilla skolan idag. Tyngdpunkten ligger på hur man i små skolor lyckas lösa följande två utmaningar, dels att ämnet bland klasslärare är opopulärt att undervisa, och dels för att det är svårt att skapa ämneslärartjänster då musikens timantal är så litet. I den första delen av den teoretiska referensramen ges bakgrundsinformation om den lilla skolan i Finland, vilket ofta är en byskola. Här behandlas byskollärarens roll, samt fördelar och nackdelar med att upprätthålla de små skolorna. I den teoretiska referensramens andra del granskas musiken som läroämne. Även musiklärarens roll och dagens krav på musiksal behandlas. Genom att individuellt intervjua fyra musiklärare jämförs musikundervisningen på dessa fyra lärares arbetsplatser. Två av lärarna är klasslärare och undervisar i små skolor (vilket i denna forskning är skolor med ungefär 60 elever). En av lärarna är klasslärare och undervisar i en stor skola (vilket i denna forskning är skolor med 160–180 elever). Den fjärde läraren är inte utbildad musiklärare, men jobbar som musiklärare i flera små och en stor skola. Utifrån de fyra lärarnas erfarenheter av och tankar om musikundervisning läggs avhandlingens analysdel upp. I sammanfattningen jämförs intervjumaterialet med teorin. Arbetets viktigaste konklusion är att musikämnet skall betraktas både som en prioriterings- och jämlikhetsfråga. De som sitter på pengarna i en skola bestämmer vart de går, vilket betyder att personliga intressen har betydelse. Materialet musikläraren har tillgång till påverkar direkt på hurdan musikundervisning läraren kan förverkliga. Tillgången till material är idag kanske det största problemet i musikundervisningen i våra små skolor, men även lärarens ämneskunskap är en utmaning. Varje elev har rätt till läroplansenlig undervisning, men i musikämnets fall är det inte ovanligt att musikundervisningen inte är läroplansenlig.
  • Hasan, Linda (2019)
    Shed Helsinki on vuonna 2016 aloitettu projekti, joka tuottaa joka vuosi musikaalin yhdessä ammattilaisten, opettajien ja nuorten kanssa. Projektin viesti tukee yhdenvertaisuutta: kaikki lapset ja nuoret sukupuoleen, kulttuuriseen taustaan, taloudelliseen tilanteeseen tai kehityshaasteisiin katsomatta saavat osallistua toimintaan. Projektissa opetetaan laulua, tanssia ja näyttelijäntyötä yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevin tavoin. Tutkimuksessani tarkastelen inklusiivisuutta ja toimijuutta mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä musiikkiteatteriprojektissa. Tutkimukseni tapauksena on Shed Helsinki -projekti ja tutkimuksen kohteena projektiin pilottivuonna 2016 osallistuneet nuoret. Tutkimukseni keskiössä ovat Shed Helsinki -projektiin osallistuneiden nuorten kokemukset, joita olen haastatellut tutkimustani varten. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, joka sisältää toimintatutkimuksellisen piirteen. Olen itse ollut mukana projektissa opettajana, joten tutkimus sisältää myös osallistavaa havainnointia. Koska kyseessä on kokemuksen tutkimus, tutkimus on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusta varten tehdyt haastattelut ovat teemahaastatteluja, jotka suoritettiin yksilöhaastatteluina vuoden 2017 aikana. Haastattelut sisälsivät viisi (5) eri teemaa, joista olen koostanut tulosluvun kahden (2) tutkimuskysymykseni alle. Teemoista nousivat esiin yhteenkuuluvuutta, minäpystyvyyttä, vaikutuksen mahdollisuuksia, hyväksyvää ilmapiiriä, opettajien roolia ja rohkeutta käsitteleviä kokonaisuuksia. Opetushallituksen perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilas nähdään aktiivisena toimijana, joka reflektoi oppimaansa ja on vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden, opettajan ja eri yhteisöjen kanssa. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia koskien muun muassa lasten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Tutkimukseni tehtävänä on toimia materiaalina musiikinopetuksen järjestämisen, toimintatapojen, oppimiskäsitysten, saatavuuden ja diskurssin uudelleen arvioinnissa. Tutkimuksellani haluan rohkaista (tulevaisuuden) musiikkikasvattajia ja opetuksen järjestäjiä haastamaan omat käsityksensä musiikkikasvatustilanteiden mahdollisuuksista ja luomaan uusia musiikinoppimisen tiloja. Yksi perusopetuksen tehtävistä on valmistaa lapsia ja nuoria kohti yhteiskuntaa. Näkemykseni mukaan, oikein toteutettuna inklusiivisella kasvatuksella on mahdollisuus kasvattaa lapsista ja nuorista suvaitsevia maailman kansalaisia.
  • Koivisto, Pekka (2019)
    This study investigates the social and aesthetic context in four works of Mauro Giuliani (1781-1829). The study represents the social context for Giuliani's music by introducing the central aspects of Viennese musical life in the late 18th and early 19th centuries. Three social situations that Giuliani's music appears on, are identified: music in public concerts, music in the salon, and music at home. Also, I introduce the aesthetic concept of music intended for connoisseurs and amateurs. The social contexts are mirrored into four works of Giuliani (op. 15, op. 21, op. 30, and op. 44). In the analysis of these works, I intended to find out, in which way does the social context affect the these works; does the music performed in public follow a public musical discourse and does the music performed in private follow a more private presentation, and how much do these two extremes exist within one work. I also wanted to investigate, which kind of stylistic associations these works have; are they intended for amateur or connoisseur public, or both. To investigate this in the works mentioned above, I have used the topic theory to identify the stylistic and social associations of the musical textures used in them. In op. 15 and op. 30, I have created mappings of expressive narrative of the topics used in the work. This mapping is based on Robert Hatten's theory of expressive narrative or expressive genres. In addition to this, formal functions in op. 15 and op. 30 are investigated by using Hepokoski & Darcy's Sonata Theory. Also, in op. 15 and op. 30, the textures and formal structures are mirrored into the 18th century view on sonata- and symphonic styles, which to some extend can answer on which way the works communicate with their audiences in terms of public and private musical discourse. By using these methods, I was able to identify that op. 21 and op. 44 are domestic implications of dance music, a genre originated from public musical discourse. The dances were highly popular music and bore a strong trait of amateurism in them. This is reflected also in Giuliani's works, as they are very simple and follow the conventions of the genre of triple-meter contredanses closely. The sonata op. 15 is a work intended to be performed in salons. The work follows a private musical discourse, as it is built in the sonata style and follows other traits common for chamber music, such as wide range of expressions. The material and structure of the work also hint that the composition leans more towards the connoisseur audiences. The concerto op. 30 is music intended for public, as it is in the concerto genre, which was mainly performed in public. It follows mainly the symphonic style, but also hints the sonata style occasionally. It is also the only work in the study that has contemporary documentation on its public performances. It is a popular work through the genre but because of its extensive use of the military and other topics of high stylistic associations, the work has a dignified general character, which evens the connoisseur and amateur tendencies in the work.
  • Grönlund, Aapo (2019)
    The objective of this project is to evaluate Michael Wiedeburg's (1720-1800) method of diminution to facilitate the embellishment of descending-fifths sequences in the style of the fifteen Inventions by Johann Sebastian Bach (BWV 772-801). Diminutions constructed with the method by Wiedeburg are compared to select descending-fifths sequences by Bach. Comparisons of Bach's descending-fifths sequences and diminutions constructed with Wiedeburg's method show what additional steps students of stylistic composition need to take to achieve some competency in writing sequences in the style of Bach. Overall, this project highlights aspects of Bach's technique of embellishing descending-fifths sequences. The results of this project indicate that in addition to applying Wiedeburg's method of diminution, one must also apply the diminution techniques Bach uses such as melodic leaps and chordal arpeggiation. One must also utilize the material of the subject since Bach tends to use this material in his sequences.
  • Kuisma, Laura (2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan alakoulun opetuksen eheyttämistä musiikkiliikunnan työtapojen avulla. Tutkimus jakautui kolmeen osaan: uuden opetusmateriaalin luomisen prosessiin, opetuskokeiluun käytännössä sekä oppilaiden ja opettajan haastatteluun opiskelun kokemuksista. Opetuskokeilun pääsisältönä oli Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet alakoulun viidennen luokan maantiedon tunneilla. Työtapana käytettiin pääosin musiikkiliikuntaa. Yhtenä pyrkimyksenä oli tuottaa opetusmateriaalia, jota voitaisiin hyödyntää missä tahansa tilassa ja minkä tahansa aineen opettajan toimesta. Materiaalipaketti on tutkimuksen liitteenä. Tutkimuksen ajankohtaisena näkökulmana on opetuksen eheyttäminen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Musiikin työtavoista pääosassa on musiikkiliikunta sen kokonaisvaltaisten oppimiseen ja hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien vuoksi. Tutkimuksen teoreettisena taustana on kehollinen oppiminen. Tutkimuksen aineisto koostuu oppilaiden ja opettajan haastatteluista sekä tutkija-opettajan omista havainnoista materiaalin luomisesta ja opetuksesta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus fenomenografisilla piirteillä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisena alakoulun viidennen luokan oppilaat ja opettaja kokevat musiikkiliikunnan työtapojen avulla opiskelun? ja 2. Millaisia mahdollisuuksia koulumaailmassa on opetuksen eheyttämiseen musiikkiliikunnan avulla? Tutkimustehtävänä on selvittää myös, mitä eheyttävän materiaalin suunnittelussa tulee ottaa huomioon, millaisia valmiuksia opettajalta sen toteuttamiseen tarvitaan, millaisia haasteita musiikkiliikunnallisten työtapojen käyttämiseen koulumaailmassa on ja miten niitä voitaisiin ratkaista. Peruskoulun opettajalta vaaditaan laaja-alaisuutta, luovuutta sekä kykyä eheyttämiseen ja yhteistyöhön. Tutkimukseni perusteella musiikkiliikunnan työtavat sopivat monin tavoin kehollisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja mielekkyyttä tuovaksi osaksi opetusta. Uusien työtapojen soveltamisen haasteita ovat esimerkiksi ryhmäkoot ja tilojen rajoitteet. Vastaavilla opetuskokeiluilla, opettajien koulutuksella ja helposti käyttöön otettavalla materiaalilla voitaisiin edistää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja opetuksen eheyttämistä.
  • Karjalainen, Jenni (2018)
    Tämä tutkimus on etnografinen tapaustutkimus ”Piano tutuksi” -oppiaineessa toteutetusta kosketinsoi-tinavusteisesta musiikinteorian opetuksesta. Oppiaine on tarkoitettu musiikin perusopinnot suorittaneille oppilaille, joilla on pääinstrumenttinaan jokin muu soitin kuin piano. Tutkimus toteutettiin lukuvuonna 2017–2018, jolloin ”Piano tutuksi” -oppiaine järjestettiin tutkimukseen osallistuneessa musiikkiopis-tossa ensimmäistä kertaa. Tutkimuksessa selvitettiin ”Piano tutuksi” -oppiaineen sisältöjä ja työtapoja sekä kartoitettiin pianon koskettimiston toimivuutta musiikinteorian opetuksessa. Lisäksi pohdittiin, miten kosketinsoitinavustei-nen musiikinteorian ryhmäopetus vaikuttaa oppilaiden musiikkisuhteeseen, asenteisiin ja motivaatioon musiikinteorian opiskelua kohtaan ja kokemukseen itsestä musiikillisena toimijana. Tutkimus toteutet-tiin havainnoimalla kahta ”Piano tutuksi” -ryhmää syksyllä 2017. Havainnoinnin lisäksi tutkimukseen haastateltiin viittä havainnointijaksolle osallistunutta oppilasta sekä oppiaineen opettajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin temaattisen analyysin menetelmin. Tutkimustu-loksia verrattiin viimeisimpään tutkimuskirjallisuuteen pragmaattisista opetusmenetelmistä. Tutkimus osoitti pianon koskettimiston olevan visuaalisuutensa ansiosta toimiva apuväline musiikinteo-rian opetukseen oppilaille, jotka eivät olleet aikaisemmin soittaneet pianoa. Koskettimistolla havainnol-listettu puolisävelaskelpohjainen musiikinteorian opetus syvensi oppilaiden ymmärrystä tonaliteetista ja paransi oppilaiden nuotinlukutaitoa. Haasteita oppilaille tuottivat pianon soittotekniikka ja kahden nuot-tiviivaston lukeminen samanaikaisesti soittotapahtuman aikana. Monipuoliset tehtävätyypit, ryhmässä opiskelu ja musiikinteoreettisten asioiden soveltaminen käytännön musisointiin osoittautuivat oppilai-den motivaatiota ja musiikillista toimijuutta vahvistaviksi tekijöiksi.
  • Kiiski, Anna (2018)
    Tämän tutkimuksen aiheena on aikuisten soittoharrastajien kokemukset lapsuudessa aloitetun, mutta myöhemmin tauolle jääneen klassisen musiikin soittoharrastuksen jatkamisesta ohjatusti aikuisiällä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä motivoi aikuisia jatkamaan ohjattua soittoharrastustaan usean vuoden soittotauon jälkeen, ja millaisista elementeistä motivaatio ja oppiminen aikuisiän harrastuksen parissa rakentuvat. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Keräsin aineiston haastattelemalla neljää klassisen musiikin soittoharrastustaan espoolaisen musiikkiopisto Juvenalian Musisoinnin ilo –osastolla aikuisena jatkanutta henkilöä. Analysoin heidän kokemuksiaan oppimisesta ja motivaatiosta fenomenologisella tutkimusotteella konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja aikuiskasvatuksen teorioiden valossa. Aiempien tutkimusten perusteella aikuisen soittoharrastajan oppimisessa olennaista on itseohjautuvuus, autonomisuus, elämänkokemusten hyödyntäminen ja sisäinen motivaatio oppimiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että aikuisille soittoharrastajille on tärkeää mahdollisuus osallistua ohjattuun opetukseen joustavasti ja omaan elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla. Heitä motivoi ohjatun soittoharrastuksen jatkamiseen mahdollisuus harrastaa omaehtoisesti, mahdollisuus musisoida toisten kanssa, omien harrastustavoitteiden määritteleminen itse sekä itsensä kehittäminen. Aikuisuus saatetaan kokea jopa lapsuutta otollisemmaksi ajaksi harrastaa klassista musiikkia. Tutkimuksen perusteella lapsena aktiivisesti klassista musiikkia harrastaneissa ja sittemmin harrastuksen syrjään jättäneissä on suuri potentiaali palata harrastuksen ääreen myöhemmin elämässään. Tämän takia tulisi kehittää edelleen sellaisia musiikinharrastusyhteisöjä, jotka tarjoavat aikuisille mahdollisuuksia joustavaan soitonopiskeluun henkilökohtaisessa ohjauksessa ja tilaisuuksia harrastaa muiden kanssa tavoitteellisuutta unohtamatta. Musiikkiopistossa lapsena ja nuorena tavoitteellisesti musiikkia harrastaneet kokevat musiikkiopiston mielekkääksi ja tasokkaaksi instituutioksi harrastuksensa jatkamiselle aikuisiässä. Aikuisiän musiikkikasvatuksen mahdollisuuksia tulisi tutkia enemmän.

View more