Tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuotantotukijärjestelmässä

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201804171702
Julkaisun nimi: Tarjouskilpailu uusiutuvan energian tuotantotukijärjestelmässä
Tekijä: Grönlund, Pekka
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Energiantuotannon päästöjä tulee vähentää merkittävästi nykyisestä ja olennaista on uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon lisääminen. Tavoitteena on niiden markkinaehtoinen lisääminen, mutta toistaiseksi investoinnit eivät ole käynnistyneet laajamittaisesti ilman tukea. Kiinteisiin tukitasoihin perustuvat syöttötariffit yleistyivät vuosituhannen alussa merkittävästi. Tukitasojen asettaminen oikealle tasolle on kuitenkin erittäin hankalaa ja sitä on vaikeuttanut teknologian nopea kehittyminen. Uusiutuvan energian määrän lisääntyessä, myös tukimäärät kokonaisuudessaan ovat olennaisesti kasvaneet. Siten tukijärjestelmien kustannustehokkuus on entistäkin tärkeämpää. Viime aikoina lisääntyneet tarjouskilpailuun perustuvat tukijärjestelmät ovatkin olleet monella tapaa tehokas tapa ratkaisemaan aikaisempien tukiohjelmien ongelmia. Tarjouskilpailuun liittyy kuitenkin useita valintoja, joiden merkitys on suuri kustannustehokkuuden eli valtion menojen kannalta. Tutkielman tavoitteena on ollut luoda yleiskuva tarjouskilpailujärjestelmistä ja niihin liittyvistä valinnoista sekä pyrkiä arvioimaan merkittävimpien valintojen kustannusvaikutuksia. Merkittävimpiä valintoja ovat, perustuuko järjestelmä tavoitehintaan vai kiinteään preemioon, sekä maksetaanko tuki kunkin tarjouksen vai viimeisen voittavan tarjouksen mukaisesti. Lisäksi tutkielmassa on pyritty havainnollistamaan erilaisten tuotantomuotojen erilaista arvottamista, kattohintojen asettamista sekä tilannetta, jossa yhdellä toimijalla on useampi tarjous. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat painottuneet erilaisten järjestelmien vertailuun ja yleiseen huutokauppateoriaan. Lisäksi toteutuneita tarjouskilpailuja on arvioitu jälkikäteen lukuisissa selvityksissä. Yleinen näkemys kirjallisuudessa on, että onnistunutta tarjouskilpailua ei voida viedä sellaisenaan toiselle alueelle ja maa- tai aluekohtaiset erot vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen tarjouskilpailujärjestelmä soveltuu parhaiten. Siten nimenomaan Suomen olosuhteisiin rakennettu simulaatiomalli helpottaa erilaisten valintojen arviointia. Simulaatiomallin perusteella tavoitehintaan perustuva järjestelmä tulee valtiolle halvemmaksi kuin kiinteän preemion järjestelmä. Vastaavasti kunkin tarjoajan omaan tarjoukseen perustuva järjestelmä tulee todennäköisesti halvemmaksi kuin viimeiseen voittavaan tarjoukseen perustuva järjestelmä. Mallilla ei voida mallintaa tarjoajien todellista tarjouskäyttäytymistä ja tarjoukset perustuvat totuudenmukaisiin eli kustannusperusteisiin tarjouksiin. Todellisuudessa edellä kuvatut tulokset eivät todennäköisesti ole yhtä selviä. Tulokset kuitenkin noudattavat aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyjä arvioita. Kiinteän preemion järjestelmästä tekee kalliimman etenkin siihen kohdistuva suurempi riski, joka nostaa pääomakuluja. Tarjouksiin perustuva järjestelmä tulee aina halvemmaksi silloin, kun viimeisen voittavan tarjouksen tekijällä ei ole kannustimia nostaa omaa tarjoustaan. Kun kilpailua on riittävästi, tulevat voittavat tarjoukset todennäköisesti sijoittumaan selvästi viimeisen voittavan tarjouksen alapuolelle.The emissions from energy production should be significantly reduced and the key measure is to increase the share of renewable energy sources. In long term, this should be market-based, but so far renewable energy investments have mainly not been launched without state aid. The number of fixed feed-in tariff schemes started to increase in the beginning of the millennium. However, setting up the correct aid levels and especially taking into consideration technological development is extremely difficult. Furthermore, as the amount of renewable energy increases, the expenditure has also increased significantly. Therefore, cost-efficiency has become even more important than before. Recently schemes based on auctions have increased their popularity rapidly. Based on the experiences so far, they have proven to be a good solution for the challenges faced with previous aid schemes. There are several choices to be made when implementing auctions, which have large impact on cost-efficiency or state expenditure. The aim of the thesis has been to create an overall picture of auction schemes, the choices they require and to analyze their cost effects. The main choices are between sliding and fixed premium schemes and whether aid payment is based on the individual bids or uniform price. Previous studies have focused on the comparisons between different systems and general auction theory. In addition, there are several lessons-learned type studies. Common view is that one cannot simply copy a successful auction from one market to another. Therefore, a simulation model created for Finnish conditions makes it possible to try different choices and analyse their impact. Based on the result of the simulation model, sliding premium scheme is more cost-efficient than fixed premium scheme. Correspondingly aid based on every individual bid rather than uniform price, would become less expensive for state. Due to restrictions in the model, it is not possible to reflect the expected behavior of the bidders and thus the bids are truthful and strictly based on costs. Therefore, the real-life implications would most likely be less clear. Nevertheless, the results are in line with previous studies and reports. Due to higher risks in fixed premium scheme, the costs of capital tend to increase in comparison to sliding premium scheme. Schemes based on individual bids should be cheaper than uniform price based scheme, unless there is incentive for the last winner to increase its bid. If there is enough competition, other winning bids should fall below the last winning bid.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201804171702
http://hdl.handle.net/10138/234377
Päiväys: 2018
Avainsanat: uusiutuva energia
tukiohjelma
tarjouskilpailu
Oppiaine: Ympäristöekonomia
Environmental Economics
Miljöekonomi


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot