Äänitaidetta lasten kanssa

Abstract

Lapset ovat lähtökohtaisesti luovia, tuotteliaita sekä uteliaita. Erilaiset äänet ja äänten kokeileminen kiinnostaa lapsia, jos heille annetaan tähän mahdollisuus. Vaikka ääni on helposti aistittava, on se samalla aineettomuudessaan haastava. Lasten mielissä voi olla monenlaisia ääniin liittyviä kysymyksiä ja ihmetyksen aiheita. On mahtavaa, kun voi innostaa lapsia kiinnostumaan ja kyselemään. Lasten pohdintoihin ei usein ole olemassa yksiselitteisiä oikeita tai vääriä vastauksia, ja heidän kanssaan keskustellessaan oppii itsekin uutta.

Ääni on melko vaikea ilmiö monen lapsen mielestä, koska “ääntä ei saa mitenkään kiinni ja ääniä ei voi ottaa käteen”. Ääni menee myös usein äkkiä ohi. Korvia ei voi sulkea kuten silmäluomia, joten ärsyttävätkin äänet on pakko kuulla. Ääniä on myös vaikea paikallistaa: ne ovat jossakin “ilmassa, ympärillä, sisällä, päässä, korvissa, jaloissa ja masussa”, kuten eräs kuusivuotias asian ilmaisi. Ääntä on myös joidenkin lasten mielestä vaikea piirtää: ihan ymmärrettävää, sillä miten kuvata jokin kolmiulotteinen asia kaksiulotteisesti?

Äänitaide tuo uutta sisältöä lasten taidekasvatukseen ja lasten taiteelliseen toimijuuteen. Esimerkiksi jos musiikkikasvatuksessa keskitytään pääosin erilaisiin musiikkikappaleisiin ja -teoksiin, voi olla, että ääni modaliteettina ja ääni-ilmiöt kaikessa kiehtovuudessaan jäävät paitsioon. Tällöin käsitys moninaisista äänistä sekä niiden tuottamistavoista voi jäädä suppeaksi. Samoin se sulkisi yhden taiteen alueen, ääni- taiteen, kokonaan taidekasvatuksesta pois.

Lasten kanssa äänitaiteeseen perehtyminen kannattaa aloittaa ääniä yhdessä aistimalla, havaitsemalla, kuuntelemalla ja kokeilemalla erilaisten äänten tuottamista eri tavoin. Innostamishetkiin voi ottaa mukaan erilaisia ääninäytteitä kuunneltaviksi, materiaaleja kokeiltaviksi; vaikkapa simpukoita, kuulotorvia ja suurennuslaseja, jotta matka äänten mielenkiintoisiin maailmoihin voi alkaa.