University Internationalization and International Master's Programs

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4322-8
Title: University Internationalization and International Master's Programs
Author: Medvedeva, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Helsinki Studies in Education - URN:ISSN:2489-2297
Abstract: This doctoral thesis focuses on international master’s programs and develops an analytic typology of normative ideas, planning, and practices for understanding gaps in internationalization. The study sees internationalization as an empty term that acquires meaning in context. As a socially constructed phenomenon, it emerges through a variety of competing perspectives. The macro-planning of internationalization relies on economic and political conditions; it envisions a broad societal impact. This context gives little room for university agency in developing internationalization for academic purposes. Internationalization implementation at the institutional level adds complexity to everyday functioning, rather than offering solutions to new challenges. Critiques of internationalization often use references to the university system of the Middle Ages, where institutional functioning was not tied to the market. Despite the inconsistency of this metaphor, it raises a useful discussion about expectations regarding institutions of higher education. Currently, the university is aligned with the state economically and politically, while the individual dimension of internationalization is overlooked. Ideas of reacting to globalization and remaining competitive dominate those of transforming knowledge sources and rethinking curricula. This study conducts an analysis of four English-medium master’s programs at three universities in Finland. These programs exemplify long-term internationalization. Along with the macro context of development revealed through document analysis, research elicits individual perspectives on internationalization through interviews with students and teachers, revealing individuals’ inclusion in higher education processes. Use of discourse analysis also brings attention to omissions and inconsistencies in the representations of internationalization. Inquiry suggests that despite academic and planning discussion turning towards “holistic” and long-term internationalization, in the way it is operationalized in documents and individual responses it is still featured as an external characteristic. It is a separate university activity in terms of administrative efforts, managing content and viewing results. The framework of ‘internationalization at home’ is not overcoming the isolation of international students and master’s programs within the university. Arguments in the discussion about internationalization gaps point towards a lack of cohesion between normative ideas, planning and practices. Economic and political rationales prevail in the macro discourse, and further dimensions of internationalization appear in the analysis of everyday implementation and individual perspectives. Current planning and indicators do not track the emergent processes in education, where internationalization acquires a situational value. Meanwhile, due to a lack of agency, the university often fails to develop and sustain internationalization for academic purposes.Tutkimus keskittyy kansainvälisiin maisteriohjelmiin ja käsittelee normatiivisten ideoiden, suunnittelun ja käytäntöjen analyyttista typologiaa kansainvälistymiskuilujen ymmärtämiseksi. Tutkielma näkee kansainvälistymisen tyhjänä käsitteenä, joka saa merkityksensä kontekstissa. Sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä se näyttäytyy useiden kilpailevien näkökulmien kautta. Kansainvälistymisen makrotason suunnittelu tähtää laajaan yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja on riippuvaista taloudellisista ja poliittisista olosuhteista. Tämä konteksti antaa vain vähän tilaa yliopiston toiminnalle kansainvälistymisen kehittämisessä akateemisiin tarkoituksiin. Kansainvälistymisen toteuttaminen institutionaalisella tasolla pikemminkin mutkistaa päivittäistä toimintaa kuin tarjoaa ratkaisuja uusiin haasteisiin. Kritiikissä kansainvälistymistä vastaan viitataan usein keskiajan yliopistoon, jossa instituution toiminta ei ollut sidoksissa markkinoihin. Vaikka tämä metafora on epäjohdonmukainen, se herättää hyödyllistä keskustelua korkeakouluihin kohdistuvista odotuksista. Yliopisto liitetään nykyään taloudellisesti ja poliittisesti valtioon, ja kansainvälistymisen yksilöllinen ulottuvuus jätetään huomiotta. Ajatukset reagoinnista globalisaatioon ja kilpailukyvyn ylläpitämisestä jättävät varjoonsa ajatukset tiedonlähteiden transformaatiosta ja opetussuunnitelmien kehittämisestä. Tutkielma analysoi kolmen suomalaisen yliopiston neljää englanninkielistä maisteriohjelmaa. Ohjelmat ovat esimerkkejä pitkän aikavälin kansainvälistymisestä. Dokumenttianalyysilla tarkasteltavan makrokontekstin rinnalle tutkimus nostaa esiin yksilöllisiä näkökulmia kansainvälistymiseen opiskelijoiden ja opettajien haastattelujen kautta analysoimalla yksilöiden kytköksiä korkeakoulutuksen prosesseihin. Diskurssianalyysin avulla tutkimus kiinnittää huomiota myös puutteisiin ja epäjohdonmukaisuuksiin kansainvälistymisessä. Vaikka akateeminen ja kehittämiseen liittyvä keskustelu on siirtymässä ‘holistisen‘ ja pitkäaikaisen kansainvälistymisen näkökulmiin, kansainvälistymisen toiminnallistaminen analysoiduissa asiakirjoissa ja haastatteluissa näyttäytyy yhä ulkoisena ominaisuutena. Kansainvälistyminen on hallinnollisten pyrkimysten, sisällön hallinnan ja tulosten tarkastelun kannalta erillinen yliopiston toiminto. ‘Kotikansainvälistymisen’ viitekehys ei pysty ratkaisemaan kansainvälisten opiskelu- ja maisteriohjelmien eristyneisyyttä yliopiston sisällä. Keskustelussa käytetyt argumentit kansainvälistymiskuiluista viittaavat koheesion puuttumiseen ohjeellisten ideoiden, suunnittelun ja käytäntöjen välillä. Taloudelliset ja poliittiset perustelut hallitsevat makrodiskurssissa ja kansainvälistymisen lisäulottuvuudet tulevat näkyviin päivittäisen toteutuksen ja yksilöllisten näkökulmien analyysissa. Nykyinen kansainvälistymisen suunnittelu ja indikaattorit eivät pysty havaitsemaan kansainvälistymisen on tilannekohtaista arvoa koulutuksen prosesseissa. Lisäksi, toimijuuden puutteen vuoksi, yliopisto usein epäonnistuu kansainvälistymisen kehittämisessä ja ylläpitämisessä akateemisiin tarkoituksiin.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4322-8
http://hdl.handle.net/10138/235249
Date: 2018-06-15
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Universi.pdf 1.530Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record