Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Yliopisto-opetuksen yhteistoiminnallinen kehittäminen

Show full item record

Files in this item

Files Size Format View/Open
yliopist.pdf 1.457Mb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061353
Vie RefWorksiin
Title: Yliopisto-opetuksen yhteistoiminnallinen kehittäminen
Author: Repo-Kaarento, Saara
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: The main aim of this work is to study the possibility of applying the cooperative learning approach to develop academic learning and teaching culture. In this work cooperative learning refers to a pedagogical approach that applies social psychological knowledge of group dynamics and small group teaching. Furthermore, theories of collaborative learning and organization development have been applied. Based on these theories a model of developing learning and teaching culture was developed. The model was tested in the development project that was carried out in the Faculty of Agriculture and Forestry of Helsinki University.

The research questions were: How were the theories of cooperative and collaborative learning and organization development applied in the project? What kind of effects did the development project have on the learning and teaching culture? Through which kind of mechanisms did the project influence this culture? How should the development model be revised after the empirical test?

The project lasted five years and the major part of the project consisted of a one-year pedagogical training course. Altogether 145 people (teachers, researchers, library staff, and students) participated in the training, two to three departments at a time. In the pedagogical training cooperative learning methods were widely used.

A questionnaire was used to study effects of the development project. The questionnaire was sent to 87 people and 65.5 % answered it. Both the answers to the questionnaire and a sample of learning diaries (n=61) were used to study the mechanism of the project. A sample of the learning diaries consisted of two pedagogical training group members diaries. The frequency distributions were calculated as extrapolations from the answers to the structured questions. Furthermore the answers were classified by the main background variables. The analysis of the open answers to the questionnaire and the learning diaries were data-based.

According to the answers to the questionnaire, the effects of the pedagogical training were as follows: The participants consider learning more as an active process of constructing knowledge. Furthermore they considered the individual learning styles and strategies, cooperation and motivation as more important part of the learning process than before the pedagogical training. The role of the teacher was viewed more challenging than before. Additionally the cooperation between teachers, other staff members and students had projected to increase. After the project had ended the teaching methods in the whole faculty were viewed to become varied and the teaching was considered to be more valued than before.

According to the answers to the questionnaire, the project influenced through the following ways: the project stimulated the change process, provided new methods for learning and teaching, had an effect on conceptions of learning and teaching and facilitated meaningful communication with others (staff and students). The analysis of the learning diaries supported these findings. In addition, the analysis of the learning diaries deepened the understanding of how the cooperative learning methods supported positive learning atmosphere and reduced the negative effect of the status differences between the members of the group. The critical comments in the learning diaries could be interpreted as collision between cooperative and traditional teaching culture.

Cooperative learning gives theory-based methods to develop academic learning and teaching culture. The approach helps the developer to create positive collaborative learning environment and gives ways to support learning in small groups, which can promote cultural change. On the other hand, to understand the whole process of organization development and promote change the theories of organizations and more sosioconstructivist theory of learning are needed.

Cooperative learning, collaborative learning, higher education, group dynamics, social constructionism, organisational culture, organisation developmentTyön tavoitteena oli tutkia, miten yhteistoiminnallisen oppimisen lähestymistapa soveltuu akateemisen oppimis- ja opettamiskulttuurin kehittämiseen. Yhteistoiminnallisella oppimisella tarkoitetaan sosiaalipsykologiseen ryhmädynamiikan tutkimukseen ja pienryhmäopetukseen perustuvaa pedagogista lähestymistapaa. Lisäksi tutkimuksessa sovellettiin yhteisöllisen oppimisen ja organisaation kehittämisen teorioita. Teoreettisen taustan pohjalta luotiin yhteistoiminnallisen oppimisen kehittämismalli, jota testattiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan viisivuotisessa oppimis- ja opettamiskulttuuria kehittävässä hankkeessa.

Tutkimuskysymykset olivat: Miten yhteistoiminnallisen ja yhteisöllisen oppimisen sekä organisaation kehittämisen teorioita sovellettiin? Miten ja minkälaisten vaikutusmekanismien kautta organisaation oppimis- ja opettamiskulttuuri muuttui kehittämisen tuloksena? Miten kehittämismalli tarkentui tutkimuksen kuluessa? Tutkimusasetelma perustui toimintatutkimukseen, jossa testattiin luotua kehittämismallia. Kehittämishankkeen päätyömuotona oli vuoden kestävä pedagoginen koulutus, johon osallistui vuosittain 2-3 laitosta kerrallaan. Hankkeen koulutukseen osallistui viiden vuoden aikana yhteensä 145 opettajaa, tutkijaa, kirjastohenkilökuntaa ja opiskelijaa. Pedagogisessa koulutuksessa käytettiin yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvia menetelmiä.

Kehittämishankkeen vaikutuksia tutkittiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin hankkeen loputtua 87 henkilölle. Vastausprosentti oli 65,5 %. Hankkeen vaikutusmekanismeja tutkittiin kyselylomakkeen ja oppimispäiväkirjojen avulla. Oppimispäiväkirja-aineisto (n=61) koostui kahden koulutusryhmän oppimispäiväkirjoista. Kyselylomakkeen strukturoitujen kysymysten vastauksista laskettiin frekvenssijakaumat ja vastaukset luokiteltiin tärkeimpien taustamuuttujien mukaan. Kyselylomakkeen avovastukset sekä oppimispäiväkirja-aineistot luokiteltiin aineistolähtöisesti. Kyselylomakkeeseen vastanneiden mukaan kehittämishankkeen pedagogisella koulutuksella oli seuraavia vaikutuksia: Osallistujat näkivät koulutuksen jälkeen oppimisen enemmän aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina, jossa yksilöllisillä oppimistyyleillä ja strategioilla, yhteistoiminnallisuudella ja motivaatiolla on tärkeä vaikutuksensa. Opettajan roolin vastaajat näkivät haastavampana ja enemmän vuorovaikutteista ja aktiivista oppimista ohjaavana kuin aikaisemmin. Lisäksi yhteistyön eri toimijoiden välillä koettiin lisääntyneen. Koko tiedekunnassa opetusmenetelmien havaittiin monipuolistuneen, ja opetuksen arvostuksen koettiin kasvaneen hankkeen aikana.

Hankkeen vaikutusmekanismit olivat kyselyvastausten mukaan seuraavat: hanke käynnisti muutoksen ja keskustelun, innosti kehittymään, tutustutti muihin, antoi uusia toimintatapoja sekä vaikutti oppimis- ja opettamiskäsityksiin. Oppimispäiväkirja-aineisto tuki kyselylomakkeen tuloksia. Lisäksi oppimispäiväkirja-aineisto valotti sitä, miten yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmät tukivat myönteisen oppimisilmapiirin luomista ja vähensivät ryhmän sisäisiä statuseroja. Yhteistoiminnallinen oppimiskulttuuri toimi yliopiston perinteisen oppimiskulttuurin peilinä aiheuttaen kulttuurien välisiä törmäyksiä.

Kehitettäessä oppimis- ja opettamiskulttuuria tarvitaan yhteistoiminnallisen oppimisen lisäksi tietoa organisaatioiden kehittämisestä. Lisäksi yhteistoiminnallisen oppimisen behavioristis-humanistisen oppimiskäsityksen rinnalle tarvitaan uudempaa sosiokonstruktivistista teoriaa oppimisesta. Yhteistoiminnallisen oppimisen viitekehys sekä siihen perustuvat työskentelymenetelmät ovat käyttökelpoisia välineitä kehitettäessä akateemista oppimis- ja opetuskulttuuria. Yhteistoiminnallisten työtapojen avulla voidaan edistää hyväntahtoisen ilmapiirin syntyä sekä tukea ryhmien toimintaa ja yksilöiden oppimista ryhmissä. Työtapojen avulla ryhmien välisiä raja-aitoja päästään ylittämään, mikä lisää oppimisen tehokkuutta pienryhmissä ja tukee samalla organisaatiokulttuurin muutosta.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords: yhteistoiminnallinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, yliopisto- ja korkeakoulupedagogiikka, ryhmädynamiikka, organisaatiokulttuuri, organisaation kehittäminen
URI: URN:NBN:fi-fe20061353
http://hdl.handle.net/10138/23551
Date: 2006-05-03
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account