"Mikset sä nyt sano mitään?" : Arat ja ujot lapset päiväkodissa ja koulussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161926
Title: "Mikset sä nyt sano mitään?" : Arat ja ujot lapset päiväkodissa ja koulussa
Author: Ikonen, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805161926
http://hdl.handle.net/10138/235754
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lasten ujouden ja arkuuden ilmenemistä päiväkodissa, koulussa ja kotona, tutkia lastentarhan- ja luokanopettajien käsityksiä arkuudesta ja heidän tapojaan ohjata arkoja lapsia. Lisäksi selvitetään, millainen muutos päiväkodista kouluun siirtyminen on aroille lapsille. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin lapsen arkuus näyttäytyy päiväkoti-, koulu- ja kotiympäristössä? 2) Millaisia käsityksiä lastentarhan- ja luokanopettajilla on aroista lapsista sekä heidän ohjaamisestaan? ja 3) Vaikuttaako lapsen arkuus lapsen siirtymiseen kouluun, ja jos vaikuttaa niin millä tavoin? Mitkä opettajan toimet tukevat onnistunutta siirtymää? Ujouden ja arkuuden määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Omassa tutkimuksessani liitän ujouden ja arkuuden Thomasin ja Chessin tapaan temperamenttipiirteeseen "suhtautuminen uuteen." Aikaisempien tutkimusten mukaan ujot lapset saavat vähemmän huomiota opettajilta eivätkä he ole niin tyytyväisiä sosiaalisiin suhteisiinsa kuin aktiiviset lapset. Ujoille lapsille on myös vaikeampaa pyytää apua ja aloittaa keskusteluja, ja heillä on suurempi riski jäädä ryhmän ulkopuolelle. Menetelmät. Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja havainnointia. Lisäksi lastentarhanopettajat arvioivat ryhmänsä arkaa lasta Pirkko Niirasen (1995) väitöstyössään käyttämällä aran lapsen piirteitä kartoittavalla arviointilomakkeella, jonka perusteella saatiin arvio lapsen arkuuden luonteesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimukseen osallistui kaksi esikouluikäistä lasta kasvattajineen. Tutkimuksen aikana lapset siirtyivät kouluun. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseni tuloksissa tein eroa arkuuden ja ujouden välille, koska tutkittavien lasten käyttäytyminen erosi toisistaan. Toinen lapsista koki varautuneisuutta kaiken uuden edessä ja toinen vain sosiaalisissa tilanteissa. Tutkittaville lapsille oli yhteistä muun muassa vaikeus pyytää apua ja esiintyä ryhmän edessä. Opettajat halusivat tutkimuksessani antaa aroille ja ujoille lapsille aikaa itsensä ilmaisuun ja rohkaista lapsia toimintaan. He myös mielellään auttoivat arkoja lapsia ja yrittivät olla erityisen kiinnostuneita heistä, kun he tekivät aloitteita. Opettajien ohjaustavoissa oli havaittavissa eroja yksilöllisyyden ja ryhmän korostamisen välillä.Objectives. The goal of this study is to investigate how shy and withdrawn children act in school, daycare and home environments, what kind of opinions kindergarten- and class teachers have on children's shyness and how they instruct these children. In addition, the aim is to analyze what kind of change the transition from kindergarten to school is for a shy child. My three research questions are 1) How children's shyness and withdrawal present themselves in kindergarten, school and home? 2) What kind of view kindergarten- and class teachers have about children's shyness and how they instruct these children? and 3) Does the shyness of the children affect on their transition to school and, if so, how? Which ones of the teacher's actions support a successful transition to school? The definitions of shy and withdrawn children are not unambiguous. In my own research, I survey shyness and withdrawal as a temperament trait like Thomas and Chess. They see it as a part of the trait approach/withdrawal. Earlier studies suggest that shy children receive less attention from the teacher and are not so happy with their social relationships than active children. It is also more difficult for shy children to seek help and start discussions. They also have a greater risk of being left out of the group. Methods. This research is a qualitative case study. The research methods were half structured interviews and observation. The teachers also evaluated their group's shy children by using shy child personal traits measuring form. Pirkko Niiranen (1995) uses the same form in her dissertation. With the form I was able to estimate the nature of the children’s shyness. I analyzed the results by using material based content analysis. Two preschool children with their teachers and mothers participated in this study. During the study, children transitioned to school. Results and Conclusions. I wanted to separate shyness and withdrawal because the behavior of the children in my research differed. One of the children felt afraid and anxiety towards all new things as the other one felt those only in social situations. Both had difficulties in asking for help and performing in front of the group. Teachers encouraged the shy children to express themselves in their own time. Teachers were eager to provide help and showed interest espe-cially when the children took initiative. There were differences in teachers’ ways to instruct these two children.
Subject: ujous
arkuus
koulutus
lapsi
opettaja
ohjaus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record