(Re)framing posted workers : The ideational evolution of the European Union policy concerning posted workers 1991–2018

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292126
Title: (Re)framing posted workers : The ideational evolution of the European Union policy concerning posted workers 1991–2018
Author: Sironen, Elina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201805292126
http://hdl.handle.net/10138/235959
Thesis level: master's thesis
Discipline: Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Political Science, Administration and Organisations
Allmän statslära, förvaltnings- och organisationsforskning
Abstract: Tämä Pro gradu -tutkielma pureutuu lähetettyjä työntekijöitä koskevaan EU-tason keskusteluun Vivien A. Schmidtin diskursiivisen institutionalismin tarjoaman teoreettisen viitekehyksen saattelemana. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön sisällöllinen kehystäminen on muuttunut ajanjaksolla 1991–2018 ja kuinka politiikan muutos on sidoksissa muutoksiin laajemmassa kontekstissa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja metodina käytetään kehysanalyysiin pohjautuvaa metodia. Koska tarkasteltava ajanjakso on melko pitkä, direktiivin kehityksen kannalta merkittävimmät tapahtumat on eritelty ja aineisto on kerätty tämän valinnan pohjalta. Tutkimusaineisto muotoutui keskeisimmän lähetettyjä työntekijöitä koskevan EU-lainsäädännön ja dokumentaation ympärille. Ensisijaiseen aineistoon kuuluu: lakiehdotukset (3kpl), varsinaiset direktiivit (2kpl) sekä näihin liittyvät valmistelevat EU-tason dokumentit. Toissijaisena aineistona on hyödynnetty merkittävimpiä lausuntoja liittyen direktiivin uudelleenarviointiprosessiin sekä Euroopan komission työohjelmia vuosilta 2016–2018. Analyysin keskeisin tulos on kehyksen muutos talouteen pohjautuvasta kehyksestä kohti sosiaalista kehystä. 1990-luvulla lähetetyt työntekijät liitettiin ensisijaisesti osaksi palveluiden vapaata liikkuvuutta, kun taas direktiivin uudelleenarvioinnin yhteydessä on korostunut henkilöiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vaikka ilmiön kehystäminen on muuttunut, lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin lainopillinen pohja on kuitenkin pysynyt samana. Direktiivin uudelleenarviointiin liittyvä lähetettyjen työntekijöiden kehystäminen sosiaalisen ulottuvuuden kautta liittyy vahvasti EU:n sosiaaliseen pilariin ja kehityskulut ovat olleet rinnakkaisia. Lisäksi useat sosiaaliset aloitteet vahvistavat lähetettyjen työntekijöiden kehystämistä sosiaalisen kehyksen kautta. Tutkimuksen löydökset osoittavat että politiikan uudelleenkehystäminen ja laajemman tason institutionaalisen muutoksen välillä on havaittavissa selkeä yhteys. Tutkimuksen yhteiskunnallinen merkitys perustuu ennen kaikkea aiheen ajankohtaisuuteen. Lähetetyt työntekijät ovat olleet esillä EU-tason poliittisessa keskusteluissa jo useiden vuosien ajan, mutta ilmiöön liittyvä tutkimus on ollut melko niukkaa. Tutustumalla tutkimuksen tuloksiin poliittiset päättäjät ja viranomaiset voisivat paremmin tiedostaa, kuinka he itse kehystävät aiheita ja kuinka kehystämistä tapahtuu eri tasoilla päätöksentekoprosessin aikana. Tutkimuksen teoreettinen merkitys puolestaan perustuu sen lähestymistapaan, jossa institutionaalisen muutoksen tematiikkaa lähestytään yksittäisen politiikan muutoksen kautta.This Master's Thesis approaches the EU-level discussion on posted workers through the theoretical framework based on Vivien A. Schmidt's Discursive Institutionalism, complemented by neo-Gramscian approach to policy studies. The aim of the thesis is to find out how the framings of posted workers have evolved over the period 1991-2018 and whether there is convergence between policy change concerning posted workers and the wider contextual changes at the EU-level. The methodological approach of this study is qualitative. The chosen method is based on policy frame analysis. As the period under consideration is rather long, the most significant events during the formation of the Directive were identified and the material was collected on the basis of this identification. Thus, the research material is comprised upon the key EU documentation related to the phenomenon of posting. Primary research material includes: Proposals for directives (3), the original directives (2), and other related EU-level documentation. Other relevant sources include preparatory documentation regarding the Revision of the Posting Directive and European Commission Work Programmes for the years 2016-2018. The most important finding revealed during the analysis was that the framing of the Posting Directive has shifted from a rather economic framing towards a more social framing during 1991–2018. In the 1990s, posted workers were primarily considered to be part of the free movement of services, whereas during the revision process, the prevalent framing has changed towards emphasizing the free movement of persons and the fundamental social rights of the European Union. However, even though the framings have evolved, the legislative basis of the Posting Directive has remained unchanged. The new social framing in the debate over posted workers is strongly linked to the development of the European Social Pillar, which has been formulated parallel to the Revision of the Posting of Workers Directive. In addition, many other EU-level social initiatives reinforce the reframing of posted workers through the social framework. Thus, the discussion reveals clear convergence between (re)framings of the policy and the wider EU-level ideational change towards a more social Europe. The societal contribution of this thesis lies in its contemporary topic that has been high on the EU agenda for several years but has, nevertheless, remained as a marginal topic for research. By familiarizing themselves with the findings of this thesis, policymakers and authorities could learn to better reflect upon how they frame policy issues and recognise how framing takes place at different levels during the decision-making process. Theoretically, this thesis contributes to the existing literature by focusing on the interaction between institutional change and policy change at ideational level.
Subject: Discursive institutionalism
Neo-Gramscianism
Frame analysis
Posted workers
European Union


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record