Suojelualueiden merkitys lintuyhteisöissä ilmenevien ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806072333
Title: Suojelualueiden merkitys lintuyhteisöissä ilmenevien ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä
Author: Tiusanen, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Thesis level: master's thesis
Abstract: Luonnonsuojelualueet ovat olleet pitkään tärkein tapa suojella lajeja ja luonnon monimuotoisuutta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten takia on kuitenkin tärkeää tutkia, kuinka nykyinen suojelualueverkosto pystyy saavuttamaan tavoitteensa myös muuttuvassa ilmastossa. Ilmastonmuutoksen myötä lämpimään sopeutuneiden lajien määrät ovat kasvussa. Samaan aikaan pohjoisten lajien määrät ovat vähentymässä, kuten myös niille soveltuvat elinalueet. Sopeutuakseen ilmastossa ja ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin lajit liikkuvat kohti viileämpiä alueita eli tyypillisesti kohti napoja sekä vuorenhuippuja. Tämän seurauksena lajiyhteisöt muuttuvat ja joitain lajeja saattaa uhata sukupuutto. Siksi on olennaista selvittää pystyvätkö suojelualueet vähentämään ilmastonmuutoksesta johtuvia lajiyhteisömuutoksia, tarjoamaan sopivia elinolosuhteita ja turvaamaan jatkossakin luonnon monimuotoisuutta muuttuvasta ilmastosta huolimatta. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää ovatko suojelualueet Suomessa pystyneet vähentämään ilmastomuutoksesta aiheutuneita muutoksia suojelualueiden lintulajiyhteisöissä. Tutkimus perustui 182:lla suojelualueella vuosina 1980–1999 ja uudestaan vuosina 2000–2015 tehtyihin lintujen linjalaskentoihin. Lintulajiyhteisöjen muutoksen selvittämiseen käytettiin yhteisön lämpötilaindeksiä (community temperature index, CTI). CTI perustuu lajien esiintymisalueiden lämpötiloihin ja CTI:n muutosten perusteella voidaan selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajiyhteisöihin. Mitä korkeamman CTI-arvon yhteisö saa, sitä enemmän yhteisössä on lämpimään sopeutuneita lajeja, jolloin matalampi CTI kertoo viileämpien lajien dominoivan yhteisöä. Tavoitteena oli selvittää miten suojelualueen koko, suojelualueiden kytkeytyneisyys ja habitaatin tyyppi ovat vaikuttaneet CTI:n muutokseen tutkimusjaksojen välillä. Suojelualueet jaettiin sijaintinsa perusteella kolmeen ryhmään, pohjois-, keski- ja eteläosiin. Jokaiselle alueelle rakennettiin 14 mallia, jotka laitettiin paremmuusjärjestykseen AIC-arvojen perusteella. Analyysimenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimusjakson aikana CTI oli noussut 155:lla suojelualueella, mikä kertoo lajiyhteisöjen muuttuneen lämpimämmiksi. Kuitenkin tietyt suojelualueiden ominaisuudet pystyvät vähentämään näitä ilmastonmuutoksesta johtuneita muutoksia. Suojelualueiden suurempi kytkeytyneisyys vähensi lajiyhteisömuutoksia pohjoisessa ja keskiosissa. Eteläosissa vastaavaa ei havaittu, johtuen mahdollisesti suojelualueiden pienemmästä koosta ja alhaisemmasta kytkeytyneisyydestä. Suojelualeen suuremman koon oletettiin vähentävän CTI:n nousua, mutta tulokset eivät tukeneet tätä hypoteesia. Habitaatiltaan avoimet suojelualueet puolestaan pystyivät paremmin puskuroimaan ilmastonmuutoksesta johtuneita vaikutuksia kuin metsäiset suojelualueet. Tulosten perusteella suojelualueiden kytkeytyneisyyttä lisäämällä on mahdollisesta turvata sopivia elinolosuhteita ilmastonmuutoksesta kärsiville lajeille.For a long time protected areas have been vital in conserving species and biodiversity. But due to climate change it is important to study whether the protected area networks are able to fulfill their goals also in a changing climate. Because of climate change the amount of southern species is increasing. At the same time the number of northern species is declining as are the suitable habitats for them. In order to adapt to changes in the climate, species are forced to shift their distributions poleward and upward. As a result, species communities are changing and some species may be threatened with extinction. It is therefore urgent to study whether the protected areas can alleviate the effects of climate change and whether they are capable to protect biodiversity in a changing climate. The aim of the study was to investigate whether the protected areas in Finland have been able to alleviate the effects of climate change in the bird species communities. The study was based on line transect bird censuses carried out in 182 protected areas during the years 1980–1999 and 2000–2015. Community temperature index (CTI) was used to study bird communities’ response to temperature change. Thus, CTI is used as a climate change indicator. CTI is based on the average temperature of the species range. A higher CTI value therefore indicates that a higher proportion of birds in the community are warm-dwelling species whereas the low CTI value indicates the opposite. The aim was to find out how the size of the protected area, connectivity between the protected areas and the type of habitat had affected the change of CTI between research periods. Protected areas were divided into three groups based on their location: northern, central and southern parts. 14 models were built in each part, ranked according to their AIC values. Linear regression analysis was used as the analytical method. During the research period, CTI had risen in 155 protected areas indicating a change in the direction of warmer bird communities. However, we found out that certain features of protected areas were able to alleviate the effects of climate change. Better connectivity decreased the changes in bird communities in the northern and central parts. But in the southern parts a similar effect was not found, possibly due to the smaller size of the protected areas and the lower degree of connectivity. The larger size of the protected area was supposed to reduce the changes in CTI but the results did not support this hypothesis. In all parts open habitats were more effective in alleviating the effects of climate change than the forest habitats. On the basis of the results, increasing the connectivity between protected areas could potentially be advantageous for the species suffering from climate change.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201806072333
http://hdl.handle.net/10138/235996
Date: 2018
Subject: ilmastonmuutos
suojelualue
kytkeytyneisyys
CTI
lintuyhteisö
climate change
protected area
connectivity
bird community
Discipline: ympäristöekologia
Environmental Ecology
miljöekologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record