Ympäristörikokset Suomessa taloustieteellisen analyysin valossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806122448
Title: Ympäristörikokset Suomessa taloustieteellisen analyysin valossa
Author: Lindqvist, Riku
Other contributor: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för ekonomi
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806122448
http://hdl.handle.net/10138/236085
Thesis level: master's thesis
Discipline: Ympäristöekonomia
Environmental Economics
Miljöekonomi
Abstract: Ympäristörikollisuus on 2000- luvulla noussut ihmisten tietoisuuteen suurien ympäristörikostapausten uutisoinnin kautta. Ympäristörikosten taustalla on usein taloudelliset säästöt ja Suomessa ympäristörikokset luokitellaan osaksi talousrikollisuutta. Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten kannattavaa Suomessa ympäristörikollisuus on ja kuinka paljon ympäristörikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle hyvinvointitappiota, sekä miten ympäristörikollisuuteen voidaan tehokkaimmin puuttua. Tutkielmassa tarkastellaan taloustieteellisestä näkökulmasta ympäristörikollisuutta kahdeksan ympäristörikostapauksen tietojen perusteella. Arviointi tehdään pääsääntöisesti taloustieteilijä Gary S. Beckerin teoreettisen viitekehyksen kautta. Becker on tarkastellut rikollisuutta ja rangaistuksen merkitystä rikollisuuteen julkaisussa ”Crime and Punishment”. Gary Beckerin julkaisua optimaalisesta rangaistuksesta rikokseen on pidetty taloustieteellisen lähestymistavan alkuna rikoksen ja rangaistuksen näkökulmasta. Ympäristörikollisuutta on arvion mukaan Suomessa paljon enemmän kuin mitä viranomaisten tietoon tulee. Vuosina 2011- 2015 poliisille ilmoitettujen ympäristörikosten määrä oli reilu 600 kappaletta vuosittain. Näistä vaan osa johtaa syyteharkintaan, joista vain osa tuomitaan. Rikostorjuntajärjestelmä tuottaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Tutkielman tulokset osoittavat, että ympäristörikollisuus aiheuttaa hyvinvointitappiota yhteiskunnalle. Hyvinvointitappioon voidaan vaikuttaa nostamalla rikoksen kiinnijäämisriskiä tai rikoksesta annettua rangaistusta. Vallitseva rangaistuskäytäntö matalalla kiinnijäämisriskillä ja pienillä rangaistuksilla eivät luo tarpeeksi suurta pelotevaikutusta ympäristörikosten tekijöihin. Yhteiskunnallisesti tulee pohtia tapaa, jolla rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaimmin. Kiinnijäämisriskin nostaminen voi olla kallis ratkaisu yhteiskunnalle. Rangaistukseen vaikuttaminen voi olla kustannustehokkaampaa, mutta toisaalta pelko rangaistuksista voi nostaa laillisesti toimivien yritysten kustannuksia. Oikean yhdistelmän löytäminen rangaistuksien ja kiinnijäämisriskin osalta on yhteiskunnallisesti suuri haaste rikostorjunnassa.Environmental crime has grown into people's awareness in the 21st century through the reporting of major environmental cases. Environmental crime is often the subject of economic savings and environmental crime in Finland is categorized as part of economic crime. The aim of this thesis is to examine how profitable environmental crime is in Finland, how much environmental crime causes social loss to society and how to tackle environmental crime effectively. This thesis explores environmental crime from an economic point of view based on eight environmental case reports. The assessment is mainly made by using economist Gary S. Becker's theoretical framework. Becker has examined crime and the importance of punishment for crime in his article "Crime and Punishment". Gary Becker's article of an optimal punishment for a crime has been seen as the starting point of an economic approach to crime and punishment. It has been estimated that there is far more environmental crime in Finland than what the authorities are aware of. In 2011-2015, the number of environmental crime reported to the police is over 600 per annum. A certain amount of these cases lead to prosecution and only a few are condemned. Preventing environmental crime causes significant costs for society. Social loss of society can be affected by raising the risk of being caught or the punishment from an offense. The prevailing crime prevention system with low risk of capture and minor penalties does not create enough deterrent effect on environmental crime offenders. There is a need for societal consideration of the way in which environmental crime can be tackled more effectively. Increasing the rate for apprehension could be a costly solution to society, since the costs added to the authorities and supervision will increase. Harsher penalties may be more cost-effective for society, but on the other hand, the fear of punishment could increase.
Subject: Gary S. Becker
environmental crime
social loss
punishment
risk of getting caught
ympäristörikos
hyvinvointitappio
rangaistus
kiinnijäämisriski


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lindqvist_Riku_Pro_gradu_2018.pdf 907.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record