Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990–2016

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/236327

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_13_2018.pdf 8.000Mb PDF View/Open
Title: Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990–2016
Author: Rehunen, Antti; Ristimäki, Mika; Strandell, Anna; Tiitu, Maija; Helminen, Ville
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2018-06
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2018
ISBN: 978-952-11-4936-8
ISSN: 1796-1726
URI: http://hdl.handle.net/10138/236327
Abstract: Tämän katsauksen tavoitteena on kuvata tiiviisti ja kattavasti yhdyskuntarakenteessa tapahtuneita muutoksia. Katsaukseen on koottu indikaattoreita, jotka kertovat yhdyskuntarakenteen kehityksen pitkän aikavälin kaarista ja viime vuosien suunnasta. Katsaus tarkastelee yhdyskuntarakennetta koko maassa ja erikokoisissa yhdyskunnissa sekä kaupunkiseuduilla että maaseuduilla. Tulosten yhteydessä esitetään tulkinta tapahtuneiden muutosten merkityksestä ja arvioidaan myös tulevaa kehitystä. Katsaukseen koottuja indikaattoreita päivitetään säännöllisesti, joten niiden kautta on saatavilla ajantasainen tieto yhdyskuntarakenteen kehityksestä. Katsauksessa yhdyskuntarakennetta kuvataan kahdeksan teeman kautta: väestönkehitys erilaisissa yhdyskunnissa, taajama-alueiden ja -asutuksen kehitys, yhdyskuntien tiiviys ja infrastruktuuri, palvelujen saavutettavuus, keskustojen asema yhdyskuntarakenteessa, liikkumismahdollisuuksien monipuolisuus ja kestävyys, arkiliikkumisen sujuvuus sekä taajamien viherrakenne ja virkistykseen sopivien alueiden saavutettavuus. Teemojen sisällä yhdyskuntien kehitystä on kuvattu useamman indikaattorin avulla. Katsaus kertoo käänteestä kohti tiivistyvää kehitystä. Yhdyskuntien pitkään jatkunut hajautumiskehitys on tulosten perusteella taittumassa. Taajamien fyysinen rakenne on tiivistynyt täydennysrakentamisen ansiosta ja taajamien asukastiheys on kääntymässä kasvuun erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutujen kehitys on ollut aiempaa suunnitelmallisempaa. Yhä suurempi osuus uusista asunnoista on viime vuosina sijoittunut asemakaavoitetulle alueelle. Tästä huolimatta asemakaava-alueen ulkopuolisen harvan lievetaajaman ja haja-asutuksen pinta-ala on laajentunut nopeasti. Eri toimintojen väliset etäisyydet, kuten matkat kotoa työpaikalle, ovat kasvaneet edelleen, mutta hitaammin kuin aiemmin. Lähipalvelujen saavutettavuus on säilynyt kaupunkiseuduilla melko vakaana, mutta heikentynyt maaseudulla. Keskusta-alueet ja alakeskukset ovat saaneet uusia asukkaita, mutta palvelutyöpaikkojen osalta keskustat ovat menettäneet suhteellista merkitystään. Työ- ja asiointimatkojen autoriippuvuus on lisääntynyt, mikä heikentää arjen sujuvuutta erityisesti autottomien asuntokuntien keskuudessa. Mahdollisuudet kulkea työmatkat jalkaisin, pyörällä tai joukkoliikenteellä ovat heikentyneet 2000-luvulla jokaisella kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseudut ja maaseututaajamat ovat keskenään hyvin erilaisessa asemassa sen suhteen, miten ne pystyvät vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Valintoja on mahdollista tehdä erityisesti suurimmilla kasvavilla seuduilla, joille asuntorakentaminen yhä enemmän keskittyy tulevaisuudessa. Myös hitaan kasvun tai supistumisen seuduilla voidaan johdonmukaisella suunnittelulla vaikuttaa ajan mittaan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen.


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record