Short Schwartz's Value Survey –kyselyn uudelleenvalidointi ja suomalaiset normit

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806152704
Julkaisun nimi: Short Schwartz's Value Survey –kyselyn uudelleenvalidointi ja suomalaiset normit
Tekijä: Taskinen, Miisa
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Arvot ovat elämää ohjaavia tavoitteita, joiden on todettu olevan yhteydessä useisiin erilaisiin muuttujiin, ja niillä on ennustettu mielekkäästi monenlaista käyttäytymistä. Schwartzin arvoteoriasta on tullut arvotutkimuksen valtavirtaa, ja se on saanut mittavaa tukea maailmanlaajuisesti. Ottaen huomioon, kuinka keskeinen asema arvoilla on ihmisten elämässä, on arvotutkimusta kuitenkin tehty suhteellisen vähän. Yksi syy siihen saattaa olla yleisimmin käytettyjen arvomittareiden pituus. Täten on tarvetta lyhyelle mittarille, joka voidaan lisätä laajojenkin tutkimuksien yhteyteen. Short Schwartz’s Value Surveylla (SSVS) on alustavaa näyttöä hyvästä reliabiliteetista ja validiteetista, mutta tämän tutkimuksen tarkoitus on uudelleenvalidoida SSVS edustavalla otoksella, määrittää sille suomalaiset normit ja tarjota uutta tutkimustietoa arvojen ja muiden muuttujien, tässä tapauksessa koetun rikollisuuden määrän, yhteydestä. Tutkimuksen aineisto on kansallisesti edustava otos, ja se koostui 1245:stä 18-87 -vuotiaasta henkilöstä. Tuloksia verrattiin European Social Survey 7 -aineistoon, joka on niin ikään kansallisesti edustava otos, mutta jossa arvoja mitataan pidemmällä arvomittarilla, Portrait Values Questionnairella (PVQ-21). Faktorianalyysilla löydettiin SSVS:n arvorakenteesta teorian mukainen kaksiulotteinen malli, joka koostui itsensä ylittämisen ja säilyttämisen arvoulottuvuuksista. Lisäksi arvotyyppien arvorakenne vastasi pääosin Schwartzin teoriaa. SSVS:llä mitatut arvot olivat myös yhteydessä useisiin validiteettikriteereihin, joita odotettiin aiempien tutkimuksien perusteella, ja yhteydet olivat samanlaisia kuin PVQ-21:llä. Lopuksi esitettiin vielä uutta tietoa arvojen yhteyksistä: molemmat arvoulottuvuudet vaikuttivat koettuun rikollisuuden määrän kasvuun. Arvoulottuvuuksille lasketut painokertoimet ja normit mahdollistavat vastaisuudessa tuloksien vertailun sekä yksilö- että ryhmätasolla. Tutkimuksen perusteella tutkijat voivat jatkossa entistä luottavaisemmin mielin integroida arvot osaksi myös sellaisia tutkimuksia, joissa ei ole mahdollista käyttää normaalimittaisia kyselyitä.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201806152704
http://hdl.handle.net/10138/236390
Päiväys: 2018
Avainsanat: Short Schwartz’s Value Survey
arvot
normit
validointi
koettu rikollisuuden määrä


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot