Peräkkäisesti kaksikielisten kielihäiriöisten ja yksikielisten kielihäiriöisten lasten suomen kielen fonologian hallinta

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806152714
Julkaisun nimi: Peräkkäisesti kaksikielisten kielihäiriöisten ja yksikielisten kielihäiriöisten lasten suomen kielen fonologian hallinta
Tekijä: Seppälä, Metti
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tavoitteet. Kaksikielisyydellä voi olla yhtäältä positiivisia, toisaalta negatiivisia vaikutuksia fonologian kehitykseen. Myös kielihäiriö saattaa aiheuttaa erityisiä haasteita fonologian osa-alueella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata peräkkäisesti kaksikielisten kielihäiriöisten sekä yksikielisten kielihäiriöisten lasten paradigmaattisia ja fonotaktisia taitoja suomen kielessä. Tutkimuksessa selvitettiin myös onko kaksi- ja yksikielisten kielihäiriöisten lasten paradigmaattisten ja fonotaktisten taitojen välillä yhteyttä. Lisäksi tutkittiin selittävätkö kaksikielisten kielihäiriöisten lasten sukupuoli, ikä ja suomen kielen altistuksen kesto ja yksikielisten kielihäiriöisten lasten sukupuoli ja ikä lasten fonotaktisia taitoja. Menetelmät. Tutkittavina oli 3;5–5;10-vuotiaita kaksikielisiä kielihäiriöisiä lapsia (N = 46), joiden taitoja verrattiin 3;5–5;9-vuotiaiden yksikielisten kielihäiriöisten lasten (N = 46) taitoihin. Lapset oli rekrytoitu Helsingin pitkittäiseen SLI-tutkimukseen vuosina 2013–2015. Tutkimusmenetelmänä oli Fonologiatesti. Ryhmien suoriutumista paradigmaattisissa ja fonotaktisissa taidoissa vertailtiin tilastollisin menetelmin. Paradigmaattisten ja fonotaktisten taitojen yhteyttä tutkittiin erikseen kummassakin ryhmässä korrelaatiokertoimella. Kaksikielisten lasten ryhmässä tutkittiin fonotaktisten taitojen riippuvuutta sukupuolesta, iästä ja suomen kielen altistuksen kestosta. Yksikielisten lasten ryhmässä tutkittiin fonotaktisten taitojen riippuvuutta sukupuolesta ja iästä. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksikieliset kielihäiriöiset lapset hallitsivat suomen kielen paradigmaattiset ja fonotaktiset taidot paremmin kuin yksikieliset kielihäiriöiset lapset. Paradigmaattiset ja fonotaktiset taidot korreloivat vahvasti kummassakin ryhmässä. Korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitsevämpiä yksikielisten kielihäiriöisten lasten aineistossa. Ikä oli tilastollisesti merkitsevä fonotaktisia taitoja selittävä muuttuja. Kaksikielisten kielihäiriöisten lasten suomen kielen altistuksen kesto ei ollut tilastollisesti merkitsevä fonotaktisia taitoja selittävä muuttuja. Kaksikieliset kielihäiriöiset lapset saattavat puhua selkeämmin kuin yksikieliset kielihäiriöiset lapset. Kaksikielisyys saattaa toimia suojaavana tekijänä kielihäiriöön liittyvissä fonologisissa vaikeuksissa.Aims. Bilingual language development can have positive or negative effects on phonological development. Children with specific language impairment can have difficulties in phonological skills. This study aimed to compare the paradigmatic and phonotactic skills of sequential bilingual children with SLI to the skills of monolingual children with SLI in the Finnish language. The connection between paradigmatic and phonotactic skills was studied. The effect of bilingual language impaired children’s age, sex and duration of Finnish acquisition and the effect of monolingual language impaired children’s age and sex on their phonotactic skills was researched. Methods. The participants were sequentially bilingual language impaired children (N = 46) aged 3;5– 5;10 and monolingual language impaired children (N = 46) aged 3;5–5;9. The participants had been recruited to Helsinki Longitudinal SLI study in 2013–2015. The evaluation method was Finnish Test of Phonology (Fonologiatesti). The paradigmatic and phonotactic skills of the two groups were compared using statistical methods. The connection between paradigmatic and phonotactic skills was studied in both groups. A linear regression model was conducted for each group. In both models the dependent variable was phonotactic skills. In the bilingual language impaired group the explanatory variables were age, sex and duration of Finnish acquisition. In the monolingual language impaired group the explanatory variables were age and sex. Results and conclusions. Bilingual children with SLI had better paradigmatic and phonotactic skills compared to monolingual children with SLI. Paradigmatic and phonotactic skills correlated strongly in both groups. The correlations in the monolingual language impaired group were statistically more significant. Age was a statistically significant explanatory variable for phonotactic skills in both groups. The duration of language acquisition of bilingual children with SLI was not a statistically significant explanatory variable for phonotactic skills. Bilingual children with SLI may have more articulate speech than monolingual children with SLI. Bilingualism may function as a protective factor in phonological difficulties associated with SLI.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201806152714
http://hdl.handle.net/10138/236394
Päiväys: 2018
Avainsanat: kaksikielisyys
kielellinen erityisvaikeus
fonologia


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot