Slummiparakeista kyläkarnevaaleihin : Kumpulan ja Toukolan imagonmuutos sanomalehdissä 1963-1999

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012093071
Title: Slummiparakeista kyläkarnevaaleihin : Kumpulan ja Toukolan imagonmuutos sanomalehdissä 1963-1999
Author: Veijalainen, Pauliina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geography
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2010
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012093071
http://hdl.handle.net/10138/23878
Thesis level: master's thesis
Abstract: Having to do with residential areas, geographical image research in Finland has concentrated mainly on those areas with a relatively negative image, such as eastern parts of Helsinki. However, Kumpula and Toukola are former working class residential areas whose image nowadays is mainly positive. This research aims at understanding the process through which their image has gradually come to be that way. Theoretical background of the research relies on human geography and it s viewpoints on places, spaces and areas. Areas, in this research, are understood to be founded on discursive processes that form meanings in societies. This approach is useful because it provides a way to research newspapers and to see how they affect the society. In addition I lean on Sirpa Tani’s research on place images to study image and it s formation process. Her point of view covers especially well the effect of media on images and their formation. Articles published in Helsingin Sanomat and Ilta-Sanomat between the years 1963 and 1999 form the data of the research. Methodologically I proceeded by using content analysis to see what kind of topics have been dominating the news feed from Kumpula and Toukola. Content analysis was followed by discourse analysis, which allowed me to focus on the ways of speaking about and representing Kumpula and Toukola. Discourse analysis also reveals whose viewpoint is being represented in media when it comes to publishing news from these parts of the city. It is clearly visible from the results of this research that the image of Kumpula and Toukola has gone through a significant change between 1963 and 1999. In the 1960s discussion in newspapers was dominated by the need for more effective city planning. This meant that Kumpula and Toukola were under a demolition threat in order for the city to built more effectively on those areas. At the same time there was discussion about wooden houses that were built in Kumpula and Toukola right after the second World War. Those houses were in a poor condition, it was even said in the newspapers that people were living in slum-like conditions in them. By the 1980s the image of Kumpula and Toukola gradually started to change. At this time gentrification process was affecting the areas and well-educated working force moved to Kumpula and Toukola. Already in the beginning of 1990s the image of the areas was highly positive. Throughout this decade newspapers published news on Kumpula and Toukola that commented favorably on the atmosphere and the feeling of togetherness among the residents. In addition Kumpula village carnivals, that were first held in 1991, brought a lot of positive publicity to the areas. This research has revelead that especially the active participationg of the residents to promote joint causes has positively affected the image of Kumpula and Toukola. Since the 1960s fighting for the preservation of the areas has provided a reason for a stronger feeling of communality and identifying in the community. This feeling of togetherness in a community has carried all the way to the 1990s, when the areas, having been affected by gentrification, could make good use of the positive image in order to promote joint causes.Asuinalueisiin kohdistuva maantieteellinen imagotutkimus Suomessa on usein liittynyt negatiivisen imagon omaaviin asuinalueisiin, kuten Itä-Helsinkiin tai lähiöihin yleensä. Kumpula ja Toukola puolestaan ovat entisiä työläiskaupunginosia, joiden nykyinen myönteinen imago eroaa huomattavasti edellä mainitun kaltaisista asuinalueista. Tämän tutkimuksen tarkoitus on pohtia, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tämän myönteisen imagon muodostumiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu kulttuurimaantieteelliseen ymmärrykseen alueista, paikoista ja kaupunkitiloista. Alueiden, tässä tapauksessa kaupunginosien, nähdään rakentuvan diskursiivisten käytänteiden kautta. Diskursiivisuudella tarkoitetaan yhteiskunnallisissa käytänteissä rakentuvia puheenkäytön tapoja, jotka luovat ja uusintavat asioille ja paikoille annettuja merkityksiä. Tarkoitus on tutkia sitä tapaa, jolla sanomalehdissä julkaistut tekstit vaikuttavat yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelen imagon muodostumista erityisesti Sirpa Tanin paikkamielikuvien kautta. Tämä näkökulma huomioi erityisen hyvin median vaikutuksen alueista syntyvään mielikuvaan. Tutkimuksessani tarkastelen Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien Kumpulaan ja Toukolaan liittyvää uutisointia vuodesta 1963 vuoteen 1999 saakka. Menetelminä käytän sekä sisällönanalyysiä että diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysin avulla olen havainnoinut, minkälaisiin aiheisiin ja aihepiireihin Kumpulaa ja Toukolaa koskeva uutisointi on yleensä keskittynyt. Diskurssianalyysin avulla olen perehtynyt niihin kielenkäytön tapoihin, joiden välityksellä Kumpulasta ja Toukolasta muodostuva mielikuva ja imago on julkisuudessa rakentunut. Samalla olen erotellut niitä tahoja, joiden näkemys Kumpulasta ja Toukolasta on julkisuudessa ollut edustettuna. Tuloksista käy ilmi, että Kumpulan ja Toukolan imago on muuttunut tutkitun ajanjakson aikana selkeästi. 1960-luvulla alueista käytävää julkista keskustelua dominoi halu kaupunginosien purkamiseen ja tehokkaampaan rakentamiseen. Samaan aikaan keskusteltiin paljon alueilla sijaitsevista, sodan jälkeen rakennetuista puutaloparakeista, joiden kunto oli rapistunut. Julkisuudessa parakkeja verrattiin jopa slummeihin. 1980-luvulle tultaessa alueiden imago alkoi hiljalleen parantua. Tällöin gentrifikaatio muokkasi alueita, jolloin niille muutti paljon korkeasti koulutettua työvoimaa. 1990-luvun alussa oli alueiden imago jo erittäin positiivinen. Koko tämän vuosikymmenen ajan uutisoitiin myönteiseen sävyyn alueiden yhteisöllisyydestä ja asukasaktiivisuudesta. Lisäksi 1990-luvun alussa ensimmäisen kerran järjestetyt Kumpulan kyläkarnevaalit toivat alueelle runsaasti myönteistä julkisuutta. Tutkimuksen mukaan asukasaktiivisuus on ollut merkittävässä asemassa imagon rakentumisessa myönteiseksi. 1960-luvulta lähtien kaupunkisuunnitteluun liittyvät taistelut ovat tarjonneet asukkaille mahdollisuuden identifioitua paikalliseen yhteisöön. Tämä yhteisöllisyys on kantanut aina 1990-luvulle saakka, jolloin gentrifikaation läpikäyneet alueet pystyivät hyödyntämään julkisuutta tietoisesti ajaakseen kyläyhteisön yhteistä asiaa.
Subject: image
reputation
newspapers
discursive practices
imago
maine
sanomalehdet
diskursiivisuus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
slummipa.pdf 1.999Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record