Sisällissodan jäljet

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/240068

Lähdeviite

Sisällissodan jäljet. Toim. Tiina Lintunen ja Anne Heimo. Väki Voimakas -vuosikirja 31, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2018.

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Sisällissodan_jäljet_digi.pdf 26.73MB PDF Avaa tiedosto
Julkaisun nimi: Sisällissodan jäljet
Toimittaja(t): Lintunen, Tiina; Heimo Anne
Kuuluu julkaisusarjaan: 31
ISSN: 0782-2332
9789525976687
ISBN: 9789525976670
Tiivistelmä: Sisällissodan muistamisen kulttuurille luotiin pohja hyvin nopeasti taisteluiden laannuttua. Muistaminen oli hyvin monitahoista ja -tasoista: sotaa käytiin läpi virallisilla ja yksityisillä tahoilla sekä asianosaisten ja sivustaseuraajien näkökulmista. Yhteistä kuitenkin oli, että kokijoina olivat taustasta riippumatta ihmiset; miehet, naiset ja lapset. Jokaisella oli tapahtumista oma käsityksensä, joka oli sekoitus omia kokemuksia, lehdistä luettuja kirjoituksia, huhuja, oman lähipiirin kertomia tarinoita sekä niin kutsuttua virallista totuutta, jota voittajat ryhtyivät kanonisoimaan nopeasti sodan jälkeen. Kaikki nämä monitahoiset ja keskenään ristiriitaisetkin tiedonlähteet olivat vaikuttamassa aikalaisten käsityksiin siitä, mitä sisällissodan aikana tapahtui ja miksi. Seuraavina vuosikymmeninä historiatulkintojen määrä jatkoi kasvuaan lukuisten aikalaiskuvausten ja sotahistoriallisten teosten muodossa. Myös akateemiset historiantutkijat osallistuivat aktiivisesti historiatulkintojen tuottamiseen. Mutta kaikista voimakkaimmin suomalaisten käsityksiin sisällissodan luonteesta on vaikuttanut Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian toinen, vuonna 1960 ilmestynyt osa. Kirja aloitti julkisen keskustelun sisällissodan syistä ja seurauksista ja arkistoihin tulvi tuhansia sivuja aikalaisten kirjoittamia muistoja kokemuksistaan. Kirjoittajilla oli valtaisa tarve tuoda julki kokemuksensa sekä vakuuttaa lukijat niiden aitoudesta, ja siksi samakaan ihminen ei kirjoittanut kokemuksistaan samoilla tavoin Työväen tai Kansan Arkistolle kuin hän kirjoitti Suomalaisen Kirjallisuuden silloisille arkistoille. Tulkintojen kirjosta ja moninaisuudesta johtuu, että samakaan ihminen ei koe, muista eikä arvota asioita samoin vuosina 1918, 1968 tai 2018.
URI: http://hdl.handle.net/10138/240068
Päiväys: 2018-08-20
Avainsanat: Suomi
sisällissota
1918
Tekijänoikeustiedot: Artikkelien/kirjan tulostaminen ja tallentaminen on sallittua yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti. Opetus- ja tutkimustarkoituksiin artikkeleita saa tulostaa, kopioida ja tallentaa sekä käyttää Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti. Muusta käytöstä tulee sopia erikseen tekijänoikeuden haltijan kansa.


Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot