Full-Reserve Banking : Separating Money Creation from Bank Lending

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3334-2
Julkaisun nimi: Full-Reserve Banking : Separating Money Creation from Bank Lending
Tekijä: Lainà, Patrizio
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Kuuluu julkaisusarjaan: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
Tiivistelmä: FRB means that the prerogative to create money is shifted from private banks to public responsibility or that money is fixed to a commodity. In other words, under FRB the money supply consists of government money (i.e. cash, central bank reserves and government securities) or commodity money (e.g. gold or silver). FRB was tried in the UK and the US in the 19th century. The FRB experiments did not destabilize the economy. Instead, most macroeconomic indicators pointed upwards. Banks, however, were able to undermine FRB quite quickly as the FRB requirement did not include bank deposits. Consequently, bank deposits quickly became the dominant means of payment and continue to occupy that position today. I examine the economic consequences of FRB with a post-Keynesian stock-flow consistent model. I find that an increase in central bank reserves translates into an almost equal increase in demand deposits. A major change in the money supply leads to relatively smooth and small changes in interest rates. Moreover, money creation under FRB leads to a permanent reduction in consolidated government debt, thus increasing the fiscal space of the government. I argue that FRB would secure the payment system and reduce moral hazard by eliminating the need to bail banks out or insure deposits. According to my calculations, FRB would generate significant seigniorage revenue for the government, for instance, on average 6 billion euros annually in Finland. On a more general level, I find that FRB has a positive impact on economic stability and it has the potential to foster democracy, while it is only slightly able to promote social equality. Whether it can enhance ecological sustainability is more ambiguous. Probably the most convincing critique presented against FRB is that near-monies could emerge and undermine FRB, as happened in the 19th century. According to surveys, people would prefer it if money creation became a public responsibility. Complete adoption of FRB seems unlikely in the near future. Due to technological progress, however, partial adoption of FRB in the form of “digital cash” (deposited currency) seems quite possible.Täysreservipankkijärjestelmä tarkoittaa, että pankkien rahanluontioikeus siirretään julkisen vallan tehtäväksi tai raha kiinnitetään johonkin hyödykkeeseen. Toisin sanoen täysreservipankkijärjestelmässä yhteiskunnan rahavaranto koostuisi ainoastaan julkisesta rahasta (eli käteisestä, keskuspankkireserveistä tai valtion velkakirjoista) tai hyödykerahasta (esim. kullasta tai hopeasta). Täysreservipankkijärjestelmää kokeiltiin 1800-luvulla Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tilastojen mukaan kokeilut eivät aiheuttaneet taloudellista epävakautta, vaan pikemminkin suurin osa makrotaloudellisista indikaattoreista osoitti ylöspäin. Pankit kuitenkin pystyivät melko lyhyessä ajassa kiertämään sääntelyä, sillä täysreservivelvoite ei ulottunut pankkitalletuksiin. Niinpä pankkitalletuksista tuli nopeasti pääasiallinen maksuväline ja ne ovat sitä yhä tänäkin päivänä. Tutkin täysreservipankkijärjestelmän taloudellisia vaikutuksia jälkikeynesiläisen varanto—virta-konsistentin mallin avulla. Havaitsen, että keskuspankkireservien lisäys kasvattaa käyttötilien talletuksia lähes yhtä paljon. Suuri rahavarannon muutos johtaa suhteellisen sulaviin ja pieniin muutoksiin korkotasoissa. Lisäksi rahan luonti täysreservipankkijärjestelmässä johtaa nettomääräisen valtionvelan pienenemiseen ja siten finanssipolitiikan liikkumavaran kasvuun. Argumentoin, että täysreservipankkijärjestelmä turvaisi yhteiskunnan maksujärjestelmää ja vähentäisi moraalikatoa poistamalla julkiselta sektorilta tarpeen pelastaa pankkeja ja taata talletuksia. Laskelmieni mukaan se tuottaisi merkittävää seigniorage-tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain. Yleisemmän arvion mukaan täysreservipankkijärjestelmällä olisi selvästi positiivinen vaikutus talouden vakauteen ja se edistäisi demokratiaa, mutta sillä olisi vain lievästi positiivinen vaikutus sosiaaliseen tasa-arvoon. Huomattavasti kyseenalaisempaa on, pystyisikö se edistämään ekologista kestävyyttä. Riskinä täysreservipankkijärjestelmässä on, että yksityiset rahan korvikkeet syrjäyttäisivät julkisen rahan kuten kävi 1800-luvulla. Useimpien kyselytutkimusten mukaan enemmistö ihmisistä kannattaa ajatusta, että rahan luonti kuuluu julkisen vallan tehtäväksi. Täysreservipankkijärjestelmän toteuttaminen täysimääräisesti näyttää lähitulevaisuudessa kuitenkin epätodennäköiseltä. Sen sijaan täysreservipankkijärjestelmän osittainen toteuttaminen ”sähköisen käteisen” muodossa vaikuttaa teknologisen kehityksen ansiosta hyvinkin mahdolliselta.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3334-2
http://hdl.handle.net/10138/241062
Päiväys: 2018-10-20
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
FULLRESE.pdf 1.727MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot