Quality of life of people living with HIV/AIDS in Finland

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4488-1
Julkaisun nimi: Quality of life of people living with HIV/AIDS in Finland
Tekijä: Nobre, Nuno
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Väestön terveyden tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: The purpose of this study is to explore the factors influencing the QoL of PLWHIV in Finland and to compare it with the QoL of Portuguese PLWHIV, of the general population, and of patients with other chronic diseases (asthma, diabetes, and arthritis), and thus to provide healthcare professionals with tools to identify individuals most at risk for impaired QoL. Finnish data were collected by self-administered questionnaires (WHOQOL-HIV-BREF, 15D and our own questionnaire) and from patients’ electronic medical records. Individuals were recruited from four different sites (Infectious Disease Clinic of Helsinki University Hospital, Hivpoint, Hiv Finland, and Helsinki Deaconess Institute). All the engaged participants received care and were followed up in the Infectious Disease Clinic of Helsinki University Hospital. In Study I, the properties of the Finnish version of the WHOQOL-HIV-BREF were explored by comparing the results obtained with the Finnish WHOQOL-HIV-BREF version with those obtained with the generic 15D instrument. In Study II, the QoL of PLWHIV was compared in Finnish and in Portuguese PLWHIV. This comparison was based on the results obtained with the WHOQOL-HIV-BREF instrument. Study III explored the influence of sociodemographic and HIV-related variables on the QoL, measured by the WHOQOL-HIV-BREF, of PLWHIV in Finland. Study IV assessed HIV-related self-stigma and the impact of self-stigma on health-related QoL (HRQoL) of the Finnish PLWHIV measured both by the WHOQOL-HIV-BREF and the 15D instruments. In Study V, the HRQoL of PLWHIV in Finland was compared with that of the general population and of patients with other chronic diseases (asthma, diabetes, and arthritis); in that study, the HRQoL was measured with the 15D instrument. A total of 453 PLWHIV from Finland were included in the thesis study. The most common modes of transmission were sexual contact among men having sex with men (55%) and among heterosexuals (33%). Of all the participants, 95% were receiving combination antiretroviral therapy (cART). The Finnish version of the WHOQOL-HIV-BREF showed satisfactory psychometric properties. However, the ability of the WHOQOL-HIV-BREF to assess physical and physiological dimensions of QoL was poor when compared to that of the 15D. PLWHIV in Finland reported better QoL than did those living in Portugal after controlling for sociodemographic and HIV-related variables. The QoL of PLWHIV in Finland is strongly influenced by psychological and socio-demographic variables and HIV-related stigma. HIV-related variables were not associated with the QoL in this population with well-controlled HIV infection. High levels of self-stigma were negatively associated with HRQoL and QoL and strongly associated with socio-demographic variables. When compared with the HRQoL of the general population, PLWHIV’s HRQoL was statistically significantly and clinically importantly lower, but did not differ from that of patients with the other chronic diseases (asthma, diabetes, and arthritis). PLWHIV were worst off in the psychological and sexual activity dimensions in both comparisons. Psychosocial factors are the core of the QoL of PLWHIV. In the era of modern cART, HIV-related factors do not seem to be associated with the QoL of PLWHIV. Further efforts must be devoted to identifying and developing adequate interventions to improve PLWHIV’s QoL.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat HIV-potilaiden elämänlaatuun Suomessa ja verrata sitä Portugalin HIV-potilaiden, suomalaisen väestön ja eräitä muita kroonisia tauteja (astma, diabetes ja niveltulehdus) sairastavien potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tulokset tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille työkaluja niiden potilaiden tunnistamiseen, joiden elämänlaatu on eniten vaarassa heikentyä. Suomen aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka vastaajat täyttivät itsenäisesti (WHOQOL-HIV-BREF, 15D ja oma kyselylomake) sekä potilaan hoitotiedoista. Tutkimukseen osallistujat saatiin neljästä eri kohteesta (Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Infektiosairauksien poliklinikka, Hivpoint, Positiiviset ry ja Helsingin Diakonissalaitos). Kaikki osallistujat saivat hoitoa ja olivat seurannassa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Infektiosairauksien poliklinikalla. Tutkimuksessa I tutkittiin WHOQOL-HIV-BREF:n suomalaisen version ominaisuuksia vertailemalla, sillä saatuja tuloksia geneerisellä 15D-mittarilla saatuihin tuloksiin suomalaisilla HIV-potilailla. Tutkimuksessa II verrattiin HIV-potilaiden elämänlaatua WHOQOL-HIV-BREF:llä mitattuna Suomessa ja Portugalissa. Tutkimuksessa III selvitettiin sosiodemografisten ja HIV:iin liittyvien muuttujien yhteyttä Suomessa asuvien HIV-potilaiden elämänlaatuun WHOQOL-HIV-BREF:lla mitattuna. Tutkimuksessa IV analysoitiin HIV:n aiheuttamaa stigmaa ja stigman vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun Suomessa asuvilla HIV-potilailla. Mittareina olivat sekä WHOQOL-HIV-BREF että 15D. Tutkimuksessa V verrattiin Suomessa asuvien HIV-potilaiden elämänlaatua saman ikäiseen suomalaisväestöön sekä eräitä muita kroonisia tauteja (astma, diabetes ja niveltulehdus) sairastaviin. Tässä tutkimuksessa elämänlaatua mitattiin 15D:llä. Tutkimukseen osallistui Suomessa yhteensä 453 HIV–potilasta. Yleisimmät tartuntatavat olivat miesten välinen seksi (55 %) ja heteroseksi (33 %). Kaikista osallistujista 95 % sai antiretroviraalista yhdistelmähoitoa (cART). WHOQOL-HIV-BREF:n suomalainen versio osoittautui psykometrisiltä ominaisuuksiltaan tyydyttäväksi. WHOQOL-HIV-BREF:n kyky arvioida elämänlaadun fyysisiä ja fysiologisia ulottuvuuksia oli kuitenkin heikko verrattuna 15D:n (I). HIV-potilaiden elämänlaatu oli parempi Suomessa kuin Portugalissa, kun sosiodemografiset ja HIV:iin liittyvät muuttujat oli vakioitu. Molemmissa maissa elämänlaatuun vaikuttivat voimakkaasti fyysiset, psykologiset ja riippumattomuuteen liittyvät tekijät (II). HIV-potilaiden elämänlaatuun Suomessa vaikuttivat voimakkaasti sosiodemografiset ja psykologiset tekijät. HIV:iin liittyvät muuttujat eivät olleet yhteydessä elämänlaatuun tässä potilasjoukossa, jonka HIV-infektio oli hyvässä hoitotasapainossa (III). Stigman samoin kuin taloudellisten vaikeuksien yhteys elämänlaatuun oli negatiivinen ja stigmaan olivat yhteydessä negatiivisesti mm. yhdessä asuminen ja miessukupuoli (IV). Verrattuna ikä- ja sukupuolivakioituun väestöön HIV-potilaiden elämänlaatu oli tilastollisesti merkitsevästi ja kliinisesti merkittävästi huonompi, mutta se ei eronnut muita kroonisia tauteja (astma, diabetes ja niveltulehdus) sairastavien elämänlaadusta. Huonoin tilanne HIV-potilailla oli molemmissa vertailuissa elämänlaadun psyykkisillä ja sukupuolielämän ulottuvuuksilla (V). Psykososiaaliset tekijät ovat HIV-potilaiden elämänlaadun ytimessä. Nykyaikaisen antiretroviraalisen yhdistelmähoidon aikakaudella HIV:iin liittyvät tekijät eivät näytä olevan yhteydessä HIV-potilaiden elämänlaatuun.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4488-1
http://hdl.handle.net/10138/243239
Päiväys: 2018-10-12
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Qualityo.pdf 2.134MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot