Aadamistinen projekti. Uskonto ja sukupuoli Francis Baconin luonnonfilosofiassa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201810103318
Julkaisun nimi: Aadamistinen projekti. Uskonto ja sukupuoli Francis Baconin luonnonfilosofiassa
Tekijä: Frosti, Reeta
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Uskontotiede
Opinnäytteen taso: Lisensiaatintyö
Tiivistelmä: This study examines religious and gender references in the English philosopher Francis Bacon’s (1561–1626) natural philosophy. Bacon has been characterized as one of the fathers of the modern science and the religious references in his philosophy has been avoided. On the other hand, in the 1980-s the feminist philosophers seemed to think that he was among those who were guilty of oppressing nature and women, because of the sexual metaphors in his texts. In my study, I argue that the religious references and sexual metaphors in his main philosophical books – The Advancement of Learning, Instauratio magna, Novum organum and New Atlantis – should be studied together. This has not been sufficiently considered in the earlier Baconian studies. My main question is, what is the relation between religion and gender in Bacon’s nature philosophy? I also ask about the meaning of Genesis and the role of the Old Testament’s Adam in his philosophy. Moreover, I analyse the early modern conception of gender in Bacon’s philosophy and literary work. Through Adam, Cain and Abel, I interpret Bacon’s vision of the natural philosopher. I also consider Bacon’s thoughts regarding the work that God appreciates: is it 'vita activa' or is it 'vita contemplativa'? In Adam, we can also see Bacon’s idea of man and his relation to God. The metaphors that Bacon uses shows how Bacon sees gender and especially the woman in her many different roles. The feminist philosophers Judith Butler’s and Luce Irigaray’s theories of gender are the starting point and theoretical frameworks of my study. Along with their theories, Dorinda Outram’s opinion that our time’s thinking of gender and its concepts are not valid to interpret the early modern phenomena has been important for me. I use systematic concept analysis sparsely with theory and material basic theories as my methods. Moreover, I sharpen my analysis with concepts and presupposition analyses to make sure that those texts comport with their own time’s concepts. Because of that, the background chapters of Bacon’s life, his own time’s religious thinking and views of gender are important. The ‘religion’ I define as the Christianity of Bacon’s time, which I see as a cultural order and belief in something which is not possible to verify. To define gender more strictly, I use Thomas Laqueur’s theory of the one-sex model with the theories I mentioned earlier. I use the generic masculinity reading method to interpret the texts Bacon wrote in English, understanding the English word ‘man’ as a man in terms of gender meaning. It seems to me that Bacon constructed his ‘Adamistic project’ by using the history of creation in the Book of Genesis in the Old Testament, and because of that Adam is the central figure in his natural philosophy. One can find the one-sex model in Bacon’s writings when he uses nature or gender as abstract concepts. The fact that Bacon nearly never mentions Eve in his texts can be seen as one sign as the one-sex model, or it can be seen as means by which he emphasizes masculinity. For Bacon, the natural philosopher is the active masculine scientist, Adam. Bacon sees nature as feminine as well as masculine and in many different roles. The ‘subordinate woman’ in Bacon’s works is not unambiguous. For example, the mother in Bacon’s texts is respectable but the other roles for women and portrayals of men tell about the early modern time’s ideal masculinity. When it comes to secularity, it is not relevant in the case of Bacon because for him and his contemporaries the Bible was true. In my interpretation, I see Bacon as millenialist but not uncommitted to any church. Bacon’s vision of himself as God’s collaborator, even a new Adam, becomes clear in my analysis.Tarkastelen tutkimuksessani englantilaisen filosofin, Francis Baconin (1561–1626) luonnonfilosofian uskontoon ja sukupuoleen liittyviä viittauksia. Baconia on luonnehdittu yhdeksi modernin tieteen isistä, eikä hänen luonnonfilosofiansa uskonnollisia viittauksia ole siksi aina haluttu nähdä. Sen sijaan feministifilosofit 1980-luvulla pitivät Baconia yhtenä syypäänä luonnon ja naisen alistamiseen tämän teoksissa esiintyvien seksuaalimetaforien vuoksi. Tutkimuksessani esitän, että Baconin pääteosten – Advancement of Learning, Instauratio magna, Novum organum ja New Atlantis – uskonnollisia viittauksia ja seksuaalimetaforia tulee tarkastella yhdessä. Tätä ei ole aikaisemmissa Bacon-tutkimuksissa huomioitu riittävästi. Tutkimukseni pääkysymyksenä on uskonnon ja sukupuolen suhde Baconin luonnonfilosofiassa. Lisäksi kysyn, mitä Vanhan testamentin Genesis ja Aadam merkitsevät Baconille? Analysoin myös varhaisen uuden ajan sukupuolikäsityksien näkymistä Baconin luonnonfilosofiassa ja kirjallisessa tuotannossa. Tulkitsen Aadamin, Kainin ja Aabelin kautta Baconin näkemystä luonnonfilosofista. Tarkastelen lisäksi Baconin näkemystä Jumalan arvostamasta työstä, "vita activan" ja "vita contemplativan" käsitteiden avulla. Aadamin kautta voi tarkastella myös Baconin ihmiskuvaa yleensä sekä suhteessa Jumalaan. Metaforien tulkinta tuo esiin Baconin näkemyksiä sukupuolesta, erityisesti naisen erilaisista rooleista. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana ovat feministifilosofien, Judith Butlerin ja Luce Irigarayn sukupuoliteoriat. Tutkimuksen taustaan vaikuttaa myös Dorinda Outramin näkemys nykyajan sukupuoliajattelun ja käsitteistön soveltumattomuudesta varhaisen uuden ajan ilmiöiden tulkitsemiseen. Analyysimenetelmänäni on systemaattinen sisällönanalyysi, yhdistettynä väljästi teoria- ja aineistolähtöisen analyysiin. Tarkennan sitä käsitteiden ja edellytysten analyyseilla, jotta tekstit sijoittuvat oman aikansa käsitteisiin. Analyysiani tukevat taustaluvut Baconin ajan uskonnollisesta ajattelusta ja sukupuolikäsityksistä sekä Baconin henkilöhistoria. Määrittelen uskonnon Baconin ajan kristinuskona, kulttuurisena järjestyksenä ja uskona ei-todennettavissa olevaan. Edellä mainittujen sukupuoliteorioiden lisäksi käytän yhden sukupuolen käsitettä Thomas Laqueurin mukaan. Baconin englanniksi kirjoittamia tekstejä tulkitsen geneerisen maskuliinisuuden lukutavan mukaisesti, kääntämällä englannin sanan ”man” mieheksi. Tulkintani mukaan Bacon rakentaa ”aadamistista projektia” Genesiksen kahden luomiskertomuksen avulla. Niiden myötä hänen luonnonfilosofiansa keskeiseksi hahmoksi nousee Aadam. Käsitys yhden sukupuolen mallista näkyy Baconin kirjoittaessa abstraktilla tasolla luonnosta tai sukupuolesta. Myös Eevan puuttuminen Baconin teksteistä voi viitata siihen, toisaalta se voi korostaa maskuliinisuutta. Baconille luonnonfilosofi on aktiivinen tutkijamaskuliini, Aadam. Luonto näyttäytyy Baconille sekä feminiinisenä että maskuliinisena ja monenlaisissa rooleissa. Baconin teosten ”alistettu nainen” ei ole yksiselitteinen. Äiti esimerkiksi on Baconin teoksissa kunnioitettava, mutta muut naisroolit ja mieskuvat kertovat varhaisen uuden ajan ideaalisesta maskuliinisuudesta. Sekulaarisuus ei ole relevantti kysymys Baconin kohdalla, koska hän piti aikalaistensa tavoin Raamatun tekstejä tosina. Tulkitsen Baconin olevan millenialistinen, mutta pysyttelevän kirkkoihin sitoutumattomana. Hänen käsityksensä itsestään Jumalan työtoverina, jopa uutena Aadamina, tulee tulkinnassani näkyväksi.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201810103318
http://hdl.handle.net/10138/248392
Päiväys: 2018-09-25
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
aadamist.pdf 1.603MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot